Siirry pääsisältöön

Jennifer Clement: Varastettujen rukousten vuori

"Meidän vuorella syntyi pelkkiä poikia ja osa pojista muuttui tytöiksi yhdentoista kieppeillä. Siinä iässä näiden poikien täytyi muuttua rumiksi tytöiksi, joiden taas täytyi välillä piiloutua maahan kaivettuihin koloihin."
Jennifer Clement: Varastettujen rukousten vuori
(Like 2014)
Englanninkielinen alkuteos Prayers for the Stolen 2014
Suomentanut Terhi Kuusisto
268 sivua
Jennifer Clementin romaanin minäkertoja on Ladydi, joka asuu pienessä meksikolaiskylässä äitinsä kanssa. Isä on lähtenyt Yhdysvaltoihin ja huhujen mukaan hänellä on siellä uusi perhe.

Väkivallan uhka on läsnä jokapäiväisessä elämässä. Aseet ovat tavallinen näky ja pihalta saattaa löytyä ruumis.
Guerrerossa on takseja, joiden kojelautoihin kiinnitetyissä pahvikylteissä lukee: Ei verisiä ruumiita.
Äidit pelkäävät tyttäriensä tulevan siepatuiksi, ja kun huumekartellin katumaasturi lähestyy kylää, painuvat tytöt piiloon maahan kaivettuihin kuoppiin. Aina jatkuva varuillaanolo ei kuitenkaan riitä, vaan Paula, "Meksikon kaunein tyttö", siepataan. Siepatut eivät yleensä palaa, mutta Paula tulee kovia kokeneena takaisin.
Paula oli kävellyt Linnunradan läpi ja jokainen tähti oli polttanut häneen merkkinsä.
Koulutuksen saaminen on vaikeaa, sillä opettajat vaihtuvat tai jättävät kokonaan saapumatta. Jopa luonto näyttäytyy vihollisena:
Minä olin aina joutunut taistelemaan kasveja vastaan. Puista rapisi tarantelloja. Köynnökset tukahduttivat kaiken. Suuria punamuurahaisia asui juurten alla ja kauneimpienkin kukkien seassa piileksi käärmeitä.
Elinolosuhteet ovat siis kaikin puolin vaikeat, mutta vaihtoehtoja ei suuremmin ole. Miehet lähtevät, monet yrittävät Yhdysvaltoihin ja toiset päätyvät huumekaupan pariin, ja niin lähtevät myös tytöt ja naiset, jos joku mahdollisuus tarjoutuu. Kylä hiljenee.

Ladydille tarjoutuu mahdollisuus lähteä. Mutta mitä voi odottaa köyhistä oloista ponnistava nuori nainen? Onko onnea tarjolla maailmassa, joka on vahvasti miesten?

Kirjasta tekevät vavahduttavan kirjailijan loppusanat, joiden mukaan Ladydin fiktiivinen tarina on saanut innoituksensa todellisuudesta. Syntyminen naiseksi Meksikon köyhälle maaseudulle on kohtalo, jota ei soisi kenellekään. Kohtaloaan ei voi valita, mutta sen, miten ihmisiä kohdellaan, voi valita. Varastettujen rukousten vuoren kaltaiset kirjat ovat tärkeitä herättäjiä, joita tarvitaan, jotta maailma voisi muuttua.

Mari A. kertoo, että kirjailija Jennifer Clement saapuu Suomeen. Susa kehottaa lukemaan kirjan ja Notkopeikko toteaa, että kirjan saatesanat lopussa saivat todellisuuden iskemään. Niin kävi minullekin: järkytyin kirjailijan kertomasta faktasta, että vuosittain 600 000 - 800 000 naista viedään Meksikosta Yhdysvaltoihin, missä he joutuvat mukaan seksikauppaan tai muunlaiseen orjuuteen.

Kommentit

  1. Kuten aiemmin Marin kirjoitukseen kommentoin, niin nuo luvut tuntuvat kamalilta ja uskomattomilta. Kyllä maailma on joissakin asioissa niin kamala paikka. Yritän päästä kuuntelemaan kirjailijaa, kun hän tulee Suomeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerrothan sitten tunnelmia, jos pääset kirjailijaa kuuntelemaan.
      On todella kammottavaa, millaisissa oloissa ja peloissa ihmiset joutuvat elämään. Olen toki tiennyt Meksikon rikollisuudesta ja turvattomuudesta, mutta jälleen kerran kävi niin, että kaunokirjallisuus toi kauheudet kunnolla lähelle.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Nguyễn Phan Quế Mai: Vuorten laulu

Kuunnellessani sinä yönä Đat-enon tarinaa tajusin, miten hirvittävä asia sota oli. Sen osalliset joko kuolivat tai menettivät osan sielustaan niin, etteivät enää koskaan tunteneet itseään kokonaisiksi. Nguy ễ n Phan Qu ế  Mai: Vuorten laulu Sitruuna 2022 englanninkielinen alkuteos The Mountains Sing suomentanut Elina Salonen 349 sivua Vuorten laulun mukana tulee matkanneeksi nykyajasta menneisyyteen. Romaani avaa 1900-luvun jälkipuoliskoa vietnamilaisten näkökulmasta, kun isoäiti kertoo H ươ ngille, lapsenlapselleen, elämäntarinaansa. Isoäiti  Diệu Lan  on eräänlainen suvun keskushahmo, joka pitää lankoja käsissään kriisistä toiseen siinä määrin kuin kykenee. Kriisejä nimittäin riittää. Jo kommunistinen vallankumous ajaa perheen ahtaalle, ja kun maanomistajat rinnastetaan riistäjiin, joutuu Diệu Lan pakenemaan lastensa kanssa kauas kotoaan. Pakomatkalla hän joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja, mutta silti hän odottaa saavansa koota perheensä luokseen sitten, kun ajat ovat suotuisammat