Siirry pääsisältöön

Lisa O'Donnell: Mehiläisten kuolema

"Tänään on jouluaatto. Tänään on minun syntymäpäiväni. Tänään minä täytän viisitoista. Tänään minä hautasin vanhempani takapihalle.
Eivät olleet rakkaita vanhempia."
Lisa O'Donnell: Mehiläisten kuolema (Moreeni 2013)
Alkuteos The Death of Bees on julkaistu 2012
Suomentanut Seppo Raudaskoski
304 sivua
Katkelma Lisa O'Donnellin Mehiläisten kuolema -romaanin prologista on nostettu tuohon kuvan yläpuolelle. Sama sitaatti on myös kirjan kannessa, eikä ihme, sen verran pysäyttävä se on. Samalla se kertoo, millaisista lähtökohdista romaani ponnistaa: Marnien ja Nellyn vanhemmat ovat kuolleet. Sisarukset haluavat salata päihdeongelmaisten vanhempiensa kuoleman, koska he tietävät, mitä seuraa, jos sosiaaliviranomaiset saavat tietää. Tytöillä on kokemusta lastenkodista, eivätkä he halua sinne takaisin.

Naapurissa asuu koiransa kanssa Lennie, joka on menettänyt puolisonsa. Hän huomaa, että Marnien ja Nellyn vanhemmat ovat kadonneet ja yrittää huolehtia tytöistä. Hän ymmärtää, että pohjimmiltaan tytöt kaipaavat sitä, että joku pitää heistä huolta, on vanhempana. Tytöt ovat tottuneet hyvin rikkinäiseen elämään, kuten Nelly toteaa:
Voi luoja, kuinka minä vihaan perjantaipäiviä. Niihin ei ole luottamista. Viikonloppuja vailla aterioita, viikonloppuja, jolloin on kuunneltava huolimattomien isien kotiin tuomia ventovieraita, isien jotka juovat ja sitten pissaavat kokolattiamatolle, hiivatti soikoon.
Tilanne, johon tytöt joutuvat, on absurdi. He päätyvät hautamaan vanhempansa salaa muilta, ja sitten he yrittävät selvitä keskenään. Siihenastinen elämä on muutenkin ollut absurdia. Mummia lukuun ottamatta tytöillä ei ole ollut ketään, joka olisi kuunnellut, huomannut ja rakastanut. He ovat liian nuorena joutunut kohtaamaan liian suuria ja pahoja asioita. Vanhempiaan sisarukset eivät juurikaan sure, ennemminkin he surevat lapsuuttaan, joka olisi voinut olla toisenlainen.

Mutta vaikka lähtökohta on traaginen, absurdi ja jopa kammottava, on teoksessa nähtävissä myös mustaa huumoria.

Romaanissa on kolme kertojaa. Sisarusten lisäksi äänessä on Lennie, joka on yksinäinen ja rakkaudessa rikkoutunut. Tapahtumista hän kertoo kuolleelle puolisolleen, ja samalla hän tulee avanneeksi omia salaisuuksiaan. Suomentaja Seppo Raudaskoski on tehnyt hienoa työtä, sillä kunkin kertojan ääni on erilainen, ja se välittyy myös suomennoksesta.

Mehiläisten kuolemassa on kysymys paitsi kuolemasta, myös perheestä, sisaruudesta, ystävyydestä, toisen auttamisesta. Siinä käsitellään siis tärkeitä asioita erikoisen tarinan avulla, ja mielestäni kirja on todella lukemisen arvoinen.

Tähän kirjaan en varmaankaan olisi tullut tarttuneeksi ilman Mai Laakson Lukuiloa Perhoslaaksossa -haastetta. Mehiläisten kuoleman myötä muuntaudun kaaliperhosesta sitruunaperhoseksi.

Kirjasta on kirjoitettu ainakin Kirjakaapin avain -blogissa.

Kommentit

  1. Kiva, että pidit kirjasta. Tuli mieleeni oma lukukokemus ja aivan samoja ajatuksia kirja herätti. Hyvä esikoisteos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu uskomattomalta, että kyseessä tosiaan on esikoisteos. Kiitos sinulle hyvästä kirjavinkistä!

      Poista
  2. Vielä jätin kirjastoon kun oli jo kirjakassi niin ääriään myöten täynnä, mutta harvoinpa pari lausetta yhdessä ovat noin vahvoja kuin nuo prologin lauseet. Jäin nimittäin katsomaan niitä pitkään ja painoin kirjan mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä muista, milloin olisin viimeksi yhtä pysäyttäviä lauseisiin törmännyt. Kirja kannattaa kyllä lukea!

      Poista
  3. Prologi oli todellakin harvinaisen vaikuttava ja niin oli koko kirjakin. Jään suurella mielenkiinnolla odottamaan, millaisia kirjoja Lisa O'Donnelilta vielä ilmestyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on niitä kirjoja, jotka on helppo aikojenkin päästä palauttaa mieleen. Tarina on niin erikoinen ja mieleenpainuva. On tosiaan kiinnostavaa nähdä, mitä O'Donnell tulevaisuudessa julkaisee!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse

Anthony Doerr: Taivaanrannan taa

Kun Anna lakaisee ompelimon työhuoneen lattiaa, kun hän raahaa taas kangaspakkaa tai hiilisankoa, kun hän istuu ompelimossa Marian vieressä sormet turtina ja hengitys silkin yllä huuruten, hän harjoittelee kirjaintensa piirtämistä mielensä tuhannelle tyhjälle sivulle. Joka merkki edustaa äännettä ja äänteitä yhdistelemällä muodostetaan sanoja ja sanoja yhdistelemällä rakennetaan maailmoja. Anthony Doerr: Taivaanrannan taa WSOY 2022 alkuteos Cloud Cuckoo Land suomentaja Seppo Raudaskoski kansi Martti Ruokonen 554 sivua äänikirjan lukija Jukka Pitkänen kesto 16 t 38 min Kolme eri aikakautta, kolme eri paikkaa, kolme päähenkilöä: keskiaika, nykypäivä ja tulevaisuus; Konstantinopoli, Idaho ja avaruus; Anna, Zeno ja Konstance. Anna on orpotyttö, joka oppii lukemaan. Keskiajalla se ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys varsinkaan, kun Anna sattuu olemaan tyttö. Annan rinnalle asettuu toinen keskiajan tärkeä hahmo, Omeir, joka on joutunut jo pienenä jättämään kotiseutunsa. Kotinsa hän jä

Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi

Ja sitten se hetki, jona tiesin sen tapahtuvan: kaikki se viini, Jonasin kaunis lausuntaääni, mieheni Peter sohvalla grappahuuruissaan, kolme lastani unten mailla mökissään, äiti jo pesemässä astioita tiskialtaassa kirkkaankeltaiset kumihanskat käsissään illallisvieraista vähät välittämättä. Katseemme viipyivät toisissaan sykäyksen liian pitkään.  Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi Tammi 2022 alkuteos The Paper Palace 2021 suomentanut Tuulia Tipa alkuperäiskansi Lauren Peters-Collaer 403 sivua Kesä Cape Codissa. Koolla koko perhe; Elle ja Peter, heidän lapsensa, Ellen äiti. Lapsuuden tuttu mökkikylä Perämetsä ja kaikki on kuten tavallisesti. Vaan ei sittenkään ole. Edellisyönä Ellen maailma on nyrjähtänyt tavanomaisilta raiteiltaan. Hän on pettänyt aviomiestään Jonasin kanssa. Jonasin, jonka hän on tuntenut ikuisuuden ja jonka kanssa hänen piti mennä naimisiin. Niin sovittiin jo teini-iässä. Elämä kuitenkin tuli sopimuksen tielle. Tapahtui liian paljon, ja kertomuksen nykyhetkessä El