Siirry pääsisältöön

Tove Jansson: Seuraleikki

"Kolmella puolella mökkiä seisoivat kuuset tiiviinä tummanvihreänä muurina joka sulki maailman ulkopuolelle, kukaan ei voinut uskoa että bussitie kulki ohi vain kivenheiton päässä."
Tove Jansson: Seuraleikki (WSOY 1991)
Käsikirjoituksesta suomentanut Eila Pennanen
162 sivua
Olen pitänyt Tove Janssonin novelleissa ihastuttavan viipyilevästä, hieman ihmettelevästä tunnelmasta, ja samaa tunnelmaa tavoitin myös kokoelman Seuraleikki novelleista. Tarinoissa tavataan muun muassa salaperäinen Emmelina, joka saa Vanhaneidin huoneiston, ja luokkakokoukseen osallistuvat naiset, jotka päätyvät puhumaan kuolemasta. Novelleissa kohtaavat ihmiset, joiden kohtaamiset saattavat kuitenkin jäädä puolitiehen, ikään kuin leikiksi. Tarinoiden ihmisissä Jansson tavoittaa jotain niin tuttua, että moneen kertaan tulee mieleen: tuon tyypin minä tunnen.

Lempinovellini kokoelmassa on novelli Kesällä. Siinä on ihastuttava tunnelma: minäkertoja puuhailee hieman, ja puuhaillessaan hän ajattelee monenlaisia ajatuksia, joista syntyy erilaisia oivalluksia. Esimerkiksi tehtyään tien, joka palaa miltei samaan paikkaan, josta lähti, päähenkilö toteaa:
Sellaista tapahtuu. Mutta miksi oikeastaan pitäisikään olla teitä, pääsehän sitä eteenpäin muutenkin!
Myrskyn tullen päähenkilö ei pelkää vaan miettii erilaisia sanoja, jotka kuvaavat myrskyä. Puuvajaan hän tekee seinämaalauksen, joka on "Vaikuttava". Maalausta ei voi näyttää kenellekään, sillä sen jälkeen mikään ei olisi enää samanlaista.

Myös novelli Matka Rivieralle on ihastuttava. Siinä järjestetään juhlapäivän kunniaksi äidille matka Rivieralle, koska hän on sellaisesta haaveillut. Matka on kallis, mutta se toteutetaan, koska "unelma on unelma ja jos se on ennättänyt tulla vanhaksi se on voimakas". Ja kun matkakumppani, tytär Lydia, epäilee, ettei hän äitinsä kanssa oikein sovi matkakohteeseen, on äidin vastaus vakuuttava:
Minä sovin kaikkialle missä satun olemaan.
Tällä mukavalla novellikokoelmalla avaan omalta osaltani Tove Janssonin 100-vuotisjuhlavuoden, jota juhlistetaan monissa blogeissa. Muun muassa Les! Lue! -blogin Reeta on haastanut kirjabloggaajat lukemaan Jansson teoksia.

Kommentit

  1. Tämä olikin minulle uusi Jansson-kirja. Kuulostaa mielenkiintoiselta, vaikka en yleensä novelleista niin perustakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle romaani on ykkönen kirjallisuuden lajeista, mutta hyviä novellejakin on joskus ilo lukea. Ja Janssonin novellit ovat pääsääntöisesti hyviä. :)

      Poista
  2. Oi, minäkin olen luvannut osallistua johonkin muumikirahaasteeseen, mutta nyt en löydä niitä kirjoja mistään...onneksi on aikaa. Tästä kirjasta en ole ennen kuullutkaan...

    Sinulle on haaste blogissani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi aikaa tosiaan on. Ja on ihanaa, kun nyt on hyvä syy taas perehtyä Janssonin tuotantoon. :)
      Kiitos haasteesta, se oli mukava yllätys tähän pakkaspäivään!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii