Siirry pääsisältöön

Pia Heikkilä: Operaatio Lipstick

"Juhlat olivat jo täydessä vauhdissa, kun saavuin suurlähetystöön. Tuntui ihmeelliseltä, että sotatoimialueella kippailtiin kaikessa rauhassa samppanjaa aidatun alueen sisällä, kun vain parinsadan metrin päässä eli ihmisiä köyhyydessä ja kurjuudessa."
Pia Heikkilä: Operaatio Lipstick (Otava 2013)
283 sivua
Pia Heikkilän esikoisromaanin päähenkilö on suomalainen toimittaja Anna Sandström, joka työskentelee GNN-televisiokanavan toimittajana Afganistanissa. Anna raportoi työtoverinsa Timin kanssa siitä, mitä Afganistanissa tapahtuu. Vapaa-ajallaan hän käy kutsuilla ja metsästää miehiä. Lisäksi hän päätyy hyödyntämään ammattiaan, kun hän lähtee kostoretkelle ystävänsä Kellyn kanssa - Kellyn miesystävä Rich on jälleen kerran osoittautunut retkuksi. Kostoretken nimeksi tulee Operaatio Lipstick ja se vie Annan, Kellyn ja Timin Kabulista vaarallisille alueille ja vaarallisten ihmisten luokse.

Operaatio Lipstick ei ole mitenkään erityisen ansiokas romaani, mutta keveää ajanvietettä siitä kyllä saa. Kirja on täysverinen tyylilajinsa edustaja: ehtaa chick litiä mielenkiintoisessa ympäristössä. Sujuvakynäinen kirjailija Pia Heikkilä on työskennellyt toimittajana muun muassa Libanonissa ja Afganistanissa, ja hänen kokemuksensa välittyy hyvin kirjan sivuilta. Heikkilä luo aidon tuntuista kuvaa toimittajan työstä ja kriisialueella toimimisesta. Jonkinlainen epäuskottavuus sen sijaan vaivaa Annan ja komean Markin suhteen kuvaamista, mutta toisaalta romaanin luonteeseen epäuskottavuus istuu paremmin kuin muihin tyylilajeihin. Ehkä juuri tyylilajin takia tarinaan on lisätty seksiä, joka kuitenkin paikoin tuntui kovin päälleliimatulta. Mukavasti romaaniin tuo jännitettä se, kun Anna ja Kelly päätyvät Richin perässä operaatiotaan suorittamaan. Pelkkä miesten metsästäminen tuskin olisi kannatellut loppuun saakka.

Huulipunaoperaatiosta on kirjoitettu runsaasti. Arvioita on muun muassa seuraavissa blogeissa: Kirsin kirjanurkka, Anna minun lukea enemmän, Mari A:n kirjablogi, Kirjasfääri, Lukutoukan kulttuuriblogi ja Luettua.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…