Siirry pääsisältöön

Blogistanian Finlandia-pisteet

Osallistun Blogistanian Finlandia -äänestykseen seuraavasti:

  1. Kjell Westön Kangastus 38 saa minulta 3 pistettä.
  2. Inka Nousiaisen Kirkkaat päivä ja ilta saa 2 pistettä.
  3. Antti Heikkisen Pihkatappi saa yhden pisteen.
Valinta oli vaikea, vaikka en blogini nuoruuden takia ehtinyt niin montaa ehdokkaaksi sopivaa kirjaa edes lukea kuin moni muu. Nyt vain jännittämään voittajaa!


Kommentit

  1. Pihkatappi minullakin kolmen sakissa. Tuo Kangastus 38 pitää ehdottomasti lukea piakkoin.

    VastaaPoista
  2. Näyttää siltä, että aika moni on antanut Westön romaanille pisteitä. Saapa nähdä, riittävätkö pisteet sijoitukseen. :) Ja Pihkatappi taitaa myös saada pisteitä.

    VastaaPoista
  3. Minulta puuttuu Westö-geeni. Haluaisin pitää hänestä ja persoonastaan pidänkin, mutta just hänen teksteissään ei ole minulle mitään sytyttävää. Vika on takuulla minun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, eihän se kenenkään vika ole, jos joku ei vain sytytä. :) Mielipidekysymyksiähän nämä ovat.

      Poista
  4. Jee, Kirkkaat päivä ja ilta sai täälläkin pisteitä! :) Pihkatapista en ole ehtinyt kirjoittaa blogiini, muuten se olisi saattanut päästä top-kolmoseen...

    VastaaPoista
  5. Samoin annoin 3 pistettä Kangastukselle. Kun Leena Lumi tuossa yllä sanoo, että häneltä puuttuu Westö-geeni, niin myönnän kyllä itsekin vähän yllättyneeni että pidin tästä uusimmasta niin kovasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidin tästä uutukaisesta enemmän kuin osasin odottaa. Esimerkiksi Missä kuljimme kerran on niin laaja, että vei pitkään päästä siihen kunnolla sisälle. Ilmeisesti olen tiiviimmän ilmaisun ystävä. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…