Siirry pääsisältöön

Tuula-Liina Varis: Naisen paras ystävä

"Elävä tai kuollut, ketä kiinnostaa. Mutta mitä minä tein itselleni? Miksi minä tein tämän teon? En pääse ikinä eroon, en tästä naisesta enkä tästä teosta."
Tuula-Liina Varis: Naisen paras ystävä
(WSOY 2014)
187 sivua
Tuula-Liina Variksen Naisen paras ystävä on romaani, joka vie lukijan helteisiin kesäpäiviin ja olan takana väijyvän uhan äärelle. Kirjan päähenkilö on Juha - tai Janne, ehkä Jukka - jonka ympärille kaikki kietoutuu. Mies matkustaa itäsuomalaiseen pikkukaupunkiin etsimään naista, joka on lähtenyt eikä vastaa yhteydenottoihin. Kaupungilla mies tapaa Piian, joka uskoutuu ja jonka kohtaaminen panee liikkeelle tapahtumien sarjan.

Tarinaa kerrotaan myös Hannan näkökulmasta. Hän on viisikymppinen naiskomisario, joka viettää helteen keskellä kesälomaansa mutta ei pysty jättämään sikseen naapurustossa tapahtuneen rikoksen selvittämistä. Samaan aikaan on huoli omasta tyttärestä, joka on loukkaantunut vakavasti vuosia aiemmin.

Miespäähenkilö on hahmona ahdistava. Hän oikeuttaa tekemisensä - esimerkiksi lukuisat parisuhteen ulkopuoliset naisystävät - milloin milläkin syyllä. Lapsuus on ollut kauhea, äiti kamala juoppo - siinä alleviivattuja syitä miehen käytökseen. Hänestä on kasvanut narsisti, jonka elämä pyörii oman itsen ympärillä ja joka keksii tarinoita luodakseen maailmastaan haluamansa kaltaisen.
Hän eli kahdessa maailmassa, joista toisen, sen muille tarjotun, hän oli luonut itse. Ihmisille voi sepittää mitä tahansa, sen hän oli oppinut jo lapsena.
Ja ne naiset päähenkilön ympärillä. Kuinka he uskovat valheisiin ja luottavat mieheen, jota eivät välttämättä edes tunne. Yksi tuntee, läpikotaisin, mutta silti tukee ja ymmärtää - ehkä hän onkin juuri sellainen nainen, jonka mies lähelleen tarvitsee. Edelleenkään ei ole pakko ottaa vastuuta yhtään mistään, kun joku kuitenkin ymmärtää.

Naisen paras ystävä on sujuvasti etenevä ja tarkkanäköinen teos, jonka lukee nopeasti mutta jonka tarinaa ei ole helppo työntää mielestään. Kokonaisuudessa on ahdistavuutta ja jännite on rakennettu hyvin, mutta aivan trillerimäisiin mittasuhteisiin tarina ei mielestäni nouse. Eikä sen tarvitsekaan, sillä psykologisesti teos on vakuuttava ja sellaisena pysyy loppuun saakka - loppuratkaisun eräänlainen lohduttomuus on surullisen perusteltua.

Kirjasta muualla: Kirjavinkit ja Habaneran havaintoja.

Kommentit

  1. Olen pitänyt monista Tuula-Liina Variksen kirjoista. Sittemmin kuulin, mitä mieltä hän on kirjabloggaajista ja sen koommin en ole pystynyt Varista lukemaan. Tämäkin teos vaikuttaa oikein kiinnostavalta, mutta. Mutta. Hmm. En tiedä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin muuten kokonaan unohtanut tuon bloggaajajutun. :( Mutta kyllä Varis taitavasti kirjoittaa, siitä ei mihinkään pääse.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok