Siirry pääsisältöön

Lars Sund: Kolme sisarta ja yksi kertoja

"Teatterissa voi tapahtua mitä tahansa."
Taiteilijaprofessori Mirjam Bergbom tiivisti aloituspuheenvuoronsa näihin sanoihin ja laski taas kätensä rooliviholle, joka oli pöydällä etuviistossa oikealla, käsi peitti näytelmän ja kirjailijan nimet etulehdellä. Hänen sanansa olivat profeetalliset.
Lars Sund: Kolme sisarta ja yksi kertoja
(Schildts & Söderströms 2014)
Alkuteos Tre systrar och en berättare 2014
Suomentanut Helene Bützow
508 sivua
Jos Lars Sundin romaania Kolme sisarta ja yksi kertoja pitäisi määritellä yhdellä sanalla, se olisi runsas. Romaani on runsas niin kieleltään, henkilöhahmoiltaan, maailmaltaan kuin itse tarinaltaan. Tarina rönsyilee iloiten ja maalaa kuin leikkien kuvan ruotsinkielisestä pienestä rannikkokaupungista ja sen kiehtovista persoonista, erityisesti naisista. Ajallisesti tarina ulottuu 1940-luvun lopulta 1960-luvun loppuun.

Tarinan kertoja on herkullinen hahmo. Hän on erään tasoristeyksen ratavartija, joka haluaa pysytellä nimettömänä. Taustalla hän ei kuitenkaan suostu pysyttelemään vaan kommentoi näkemäänsä ja kuulemaansa, rönsyilee asiasta ja ihmisestä toiseen, värittää monen mielestä tapahtumia, keskustelee variksensa kanssa ja välillä itsekin epäilee kertomaansa.
Minua alkaa yhtäkkiä epäilyttää, vaikka näin hänen ajavan ohi vasta hetki sitten. Ihmisen muisti on epäluotettava laitos, kalloluiden alla oleva kylmä ullakko, jossa on sikin sokin kaikenlaista rojua ja josta ei joka kerta penkomaan kavutessaan löydä helposti sitä mitä hakee.
Välillä kertoja kommentoi koko kirjallisuuden perinnettä toteamalla esimerkiksi, että "jokainen romaani on yhteydessä moniin muihin romaaneihin, aivan kuten vedet karttaan merkityissä Suomen järvissä ovat sidoksissa toisiinsa salmien, reittien ja kanavien kautta: kaikki kirjallisuus viestii muun kirjallisuuden kanssa, kirjoittaminen on lainaamista ja uudelleen käyttämistä, jokaisessa tekstissä kuuluu aikaisempien tekstien kaiku".

Tässä romaanissa kuuluu erityisesti Anton Tšehovin näytelmä Kolme sisarta, jonka ensi-iltaan valmistaudutaan marraskuussa 1948 palokunnantalolla. Yhden pääosan esittäjää odotetaan paikalle, turhaan. On tapahtunut jotain järisyttävää, eikä tapahtuma häviä pikkukaupungin asukkaiden mielestä, vaikka vuodet tuovat mukanaan monenlaista tapahtumaa ja kulkijaa, Kekkosesta lähtien. Kuka puhuu totta, kuka salaa tekemisiään? Mikä osuus tapahtumiin on kertojalla, jolle tärkeitä tietoja välittää joskus varis, joskus hyvä ystävä, joskus joku ohikulkija?

Kaikkiin kysymyksiin kertoja ei vastauksia suostu antamaan. Lukijan pääteltäväksi jää paljon, mutta aukot eivät ole vaivaannuttavan ärsyttäviä vaan pikemminkin mielikuvitusta kutkuttavia. Eihän elämässä kaikkeen vastausta saa, ja juuri elämästä kaikessa monimuotoisuudessaan on kysymys.
Esiripun painava tummanpunainen kangas aaltoilee, joku liikkuu sen oikealla puolella.
Salin valot himmenevät. Äänet ympärillämme hiljenevät, vaikenevat äkkiä.
Odotamme että esirippu nousee.
Ja odotamme.
Tästä Lars Sundin kiehtovasta, runsaasta ja hienosta romaanista en onnistunut googlettamalla bloggauksia vielä löytämään, mutta Salla raportoi kiinnostavasti Helsingin Kirjamessujen lukupiiristä, jossa puhuttiin juuri tästä teoksesta. Olisinpa ollut mukana!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...