Siirry pääsisältöön

Taavi Soininvaara: Toinen peto

"Hän ei mahtanut mitään sille, että tunsi pahan ympärillään - saman tunteen kuin Algeriassa kohta kuusikymmentä vuotta sitten. Isä Daniel puristi huomaamattaan rinnallaan riippuvan krusifiksin kouraansa, kun ajatukset palasivat hetkeen, jolloin hän oli ymmärtänyt, nähnyt omin silmin, että paha pystyi ruumiillistumaan."
Taavi Soininvaara: Toinen peto
(Otava 2014, julkaistu ensimmäisen kerran 2013)
Miki-laitoksen ensimmäinen painos
733 sivua
Taavi Soininvaaran Toinen peto -dekkarin Miki-versio päätyi luettavakseni, kun satuin voittamaan Kirjasfäärin arvonnan - kiitos vielä kerran, Taika! Olipa mukavaa, kun voitin, sillä muuten tuskin olisin tullut tähän Arto Ratamo -sarjan yhdeksänteen osaan tarttuneeksi. Aiempia osia en ole lukenut, mutta se ei haitannut lainkaan vaan sain kulkea tämän vetävän dekkarin kyydissä hyvillä mielin.

Toinen peto -kirjassa rikoksia ratkoo Supon Arto Ratamo, joka on juuri palannut töihin pitkältä sairauslomalta. Hän joutuu ensi töikseen selvittämään puolalaisfyysikon outoa surmaa, ja samalla ajattelun aihetta antavat niin työpaikalla tapahtuneet henkilöstömuutokset kuin yksityiselämän koukerot.

Pian Ratamo on tiukasti kiinni rikostutkinnassa, joka saa yhä kiemuraisempia piirteitä. Käy ilmi, että eräs John Jarvi on piileskellyt Suomessa vuosia, ja häntä syytetään oman vaimonsa tappamisesta. Tuula Oravisto puolestaan taistelee sekä mielenterveytensä että poikansa tapaamisten puolesta ja joutuu pelkäämään. Vielä kun mukaan kuvioon astelevat toimittaja Essi Kokko, Iranista paennut Neda Navabi ja kirkonmies, maanaja isä Daniel, on tärkeiden henkilöiden galleria melkoisen laaja. Kirjan alun henkilöluettelo auttaa palauttamaan mieleen, kuka on kukin, mutta lopulta en tarvinnut listaa juuri lainkaan: sen verran hyvin Soininvaara teoksensa ihmiset lukijan mieleen piirtää.

Myös rikosten vyyhti on melkoinen. Paitsi että Ratamo joutuu selvittämään henkirikosta, päädytään kirjassa käsittelemään myös ihmiskauppaa, ydinasekysymystä, salaisia vankilentoja, terrorismia ja valtioiden välisiä suhteita. Eikä siinä vielä kaikki, sillä poliisikaan ei selviä tapahtumista aivan puhtain paperein. Suomesta rynnätään Iso-Britannian kautta Turkkiin, mutta pääasiassa tapahtumat sijoittuvat Suomeen.

Vaikka materiaalia kirjassa on paljon, pysyy kokonaisuus kuitenkin hyvin koossa, eikä juonen seuraaminen vaadi suuria ponnistuksia. Enemmän ponnistuksia vaati lopulta se, että kirjan malttoi välillä laskea käsistään tarinan kierrosten kasvaessa. Ehkä vauhtia on välillä hieman liikaakin, jos kriittiseksi heittäytyy: kaikkia käänteitä ei voi kovin uskottavina pitää. Mutta kunnon actionia kaipaavalle lukijalle kirjaa voi oikein hyvin suositella.

Myös Norkku ja Alien ovat tämän dekkarin lukeneet.

Kommentit

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine.
Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?"


Kristin Hannahin romaani Satakieli tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti.

Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaakseen vallitsevaa yhteiskunnallista tilaa.

Tarina sijoittuu kahdelle aikatasolle. Liikkeelle lähdetään vuodesta 1995, kun Vi…

Alex Michaelides: Hiljainen potilas

"Alician asianajaja oli niin ikään paikalla, mutta Alicia pysyi vaiti koko tapaamisen ajan. Silloin tällöin hänen kalvakat huulensa värähtelivät, mutta ääntä ei kuulunut. Hän ei vastannut ainoaankaan kuulustelijan esittämään kysymykseen eikä sanonut mitään edes siinä vaiheessa, kun tämä syytti häntä Gabrielin murhasta ja määräsi hänet pidätettäväksi. Alicia ei suostunut sen enempää kiistämään kuin myöntämäänkään syyllisyyttään.
Hän ei puhunut enää koskaan."

Hiljainen potilas kertoo nimensä mukaisesti hiljaisesta potilaasta. Hän ei ole pelkästään hiljainen vaan lähes täysin eristäytynyt muista ja oikeastaan kaiken vuorovaikutuksen ulottumattomissa.

Hiljainen potilas on Alicia Berenson. Hän on taiteilija ja murhaaja, joka ampui raa'asti aviomiehensä ja vaikeni sen jälkeen. Yleisen mielipiteen tuomitsema nainen näyttäytyy tarinassa monenlaisessa valossa: jonkun mielestä hän on väkivaltainen ja arvaamaton, jonkun mielestä herkkä ja kykenemätön tappamaan ketään. Mikä on totuus?