Cyril Pedrosa: Kolme varjoa

"Äiti nukkuu vieressäni... Hän ei näe mitään... Mutta varjot ovat silti täällä... ne odottavat... vuoteeni vierellä kuin kolme korppikotkaa oksalla haluaisin huutaa mutta en pysty."

Cyril Pedrosa: Kolme varjoa (WSOY 2010)
Ranskankielinen alkuteos Trois ombres 2007
Suomentanut Saara Pääkkönen
268 sivua

Bongasin Cyril Pedrosan sarjakuvan Kolme varjoa Oksan hyllyltä -blogin arviosta ja kiinnostuin. Kuin sattuman oikusta kirja osui pian silmiini kirjastosta ja tarttui mukaani.

Sarjakuva kertoo pienestä Joachimista ja hänen perheestään. Joachim alkaa pelätä kolmea varjoa, jotka tuntuvat seuraavan häntä. Lise-äiti lähtee hakemaan neuvoja pelottavaan tilanteeseen, ja lopulta Louis-isä ja poika lähtevät pakomatkalle, jonka aikana he kohtaavat niin uusia tuttavuuksia kuin erilaisia vaaroja. Mutta voiko väistämätöntä välttää tai paeta?

Sarjakuva-albumi on väritykseltään musta-valkoinen.

Cyril Pedrosa piirtää vivahteikkaasti ja hienosti. Hahmojen ilmeet ja eleet kertovat paljon, ja paikoin on tärkeää kiinnittää tekstiä tarkemmin huomiota kuviin, jotta tarinan kulussa pysyy mukana.

Itse tarina on hyvin koskettava ja siitä löytyy monenlaisia teemoja. On liikuttavaa, kuinka isä haluaa taistella poikansa puolesta ja kuinka hän lopulta ymmärtää jotain hyvin tärkeää. Joachim on suloinen rakkaudessaan ja luottamuksessaan, ja kirjassa kerrotaan lohduttavasti tapahtumasta, joka voi rikkoa koko maailman. Perinteisen sadun tapaan kertomukseen liittyy opetuksia, jotka jäävät mieleen ja saavat pohtimaan tärkeitä asioita.

Näettekös, tuo tuli, leuto ilma... Nukkuva Joachim... Käsitän nyt, kuinka arvokkaita nämä hetket ovat.

MarikaOksan lisäksi Kolmesta varjosta ovat kirjoittaneet myös Jassu ja Sonja.

Tällä kirjalla saan pitkästä aikaa suorituksen Vive la France! -haasteeseen. Nyt olen puolivälissä matkalla kohti Ranskan lipun punaista raitaa.