Siirry pääsisältöön

Kjell Westö: Kangastus 38

"Joskus mennyttä ajatellessaan hän yritti todistaa itselleen, että se kaikki olikin ehkä vain pahaa unta, ettei sitä ollut tapahtunut, että hän oli oikeasti hullu, näki olemattomia asioita, että hän oli elänyt toista elämää jonka oli vain sattumoisin unohtanut, ja unohduksen takia hän näki sen sijaan kauheita unia, mutta jonain päivänä oikeat muistot palaisivat ja täyttäisivät hänen mielensä turvallisin ja valoisin kuvin."


Kjell Westö: Kangastus 38 (Otava 2013)
ruotsinkielinen alkuteos Hägring 38, suom. Liisa Ryömä
330 sivua

Kjell Westön romaani Kangastus 38 sijoittuu nimensä mukaisesti vuodelle 1938 - aikaan, jolloin Euroopan ilmapiiri oli jälleen kiristymässä ja menneet sotavuodet olivat vielä tuoreessa muistissa. Sisällissodan kauhuja kantaa mukanaan myös teoksen keskeinen henkilö Matilda Wiik, jonka muistot heräävät kipeästi eloon eräänä keskiviikkoiltana, kun hän kuulee työpaikallaan äänen menneisyydestä.

Matilda Wiik on rikkinäinen, ja tätä rikkinäisyyttä kuvastaa se, että hänen sisällään elää kolme henkilöä. On pidättyväinen rouva Wiik, joka työskentelee asianajotoimistossa; on vaitonainen Matilda, joka rakastaa elokuvia ja lukee Elokuva-Aittaa; ja sitten on vielä Miljaneiti, joka on niin äänekäs, että hänet on joskus vaikea saada hiljenemään.

Rouva Wiik päätyy töihin asianajaja Claes Thunen toimistoon. Thune on teoksen toinen keskeinen henkilö, joka on juuri eronnut ja jonka elämään sisältöä tuo työn ohessa Keskiviikkokerho, jossa hän tapaa vuosien takaisia ystäviään. Keskiviikkokerhon tapaamisissa ruoditaan maailmanpolitiikkaa ja tuodaan esille eriäviä näkemyksiä esimerkiksi juutalaisten tilanteesta. Muutenkin teoksessa luodaan vahvaa ajankuvaa: niin Matilda kuin keskiviikkokerholaisetkin ovat mukana, kun Helsingin vasta valmistuneella olympiastadionilla pidetään avajaiskilpailut. Kisojen sadan metrin juoksun voittaja sijoitetaan neljänneksi vain siksi, että hän on juutalainen. Tällä on yhteys todellisiin tapahtumiin, joita pyydettiin anteeksi tänä syksynä, 75 vuotta myöhemmin.

Westö luo upealla tavalla kuvaa paitsi teoksen ajasta, myös miljööstä ja henkilöistä. Romaanin henkilöhahmot ovat aitoja ja uskottavia, ja on helppo kuvitella mielessä 1930-luvun Helsinki. Westö kirjoittaa viehättävällä tavalla:
"Hän muistaisi myöhemmin että tuona päivänä usva oli laadultaan savuista, melkein ystävällistä. Se ei ollut tavallista maaliskuun harmautta, karua ja tylyä, jolloin sisimpien satama-altaiden yhä täysin mustassa vedessä kellui jäälauttoja ja pieniä jäälohkareita. Harmaus oli lempeämpää, peitto johon kietoutua."
Romaani pitää lukijan hyvin otteessaan, sillä jo alussa selviää, että jotain erikoista tulee tapahtumaan, kun Thune odottaa turhaan rouva Wiikiä töihin. Pitkin kertomusta annetaan vihjeitä siitä, millaisia kummituksia Matildan menneisyydestä löytyy, ja tarinaa keritään auki vähitellen. Loppuratkaisu yllättää.

Loistavan romaanin teemoja ovat muun muassa yksinäisyys, erilaisuus, sodan vaikutukset ja mielen järkkyminen.

Westön romaanista on puhuttu blogeissa paljon. Kangastus 38:n ovat lukeneet ainakin Kirsi, Kirjakissa, Katri, Leena, Marja-Riitta, Jaana, Suketus ja Paula.
Hanna oli mukana kirjamessujen lukupiirissä, jossa keskusteltiin juuri Westön romaanista. Kangastus 38 on aiheena myös Ylen Aamun kirjassa.

Tällä kirjalla avaan osallistumiseni Ihminen sodassa -lukuhaasteeseen.

Kommentit

  1. Tämä on ensimmäinen Westöni, vaikka kannankin käsilaukussani erästä herran musiikkiin liittyvää kolumnia, kunnes se hajoaa muistopölyksi.

    Kangastus 38 ei varsinaisesti tarjonnut minulle mitään uutta. Se on hyvin kirjoitettu ja varmaan myös kiinnostava vähemmän historiasta lukeneelle. Tämä oli minulle kuin kertausta. Rouva Wiik oli kirjan kiinnostavin hahmo ja laadullisesti kirjasta on vaikea mtiään huonoa sanoa, paitsi...en syttynyt tuleen.

    VastaaPoista
  2. Se onkin mystistä, miten joku teos saa syttymään ja toinen ei. Ja miten eri tavoin me lukemamme koemme.
    Olen samaa mieltä, että rouva Wiik oli kirjan kiinnostavin hahmo. Niin pidättyväinen, mutta mihin lopulta päätyikään!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse

Laura Malmivaara: Vaiti

Tämä talon puolikas on vain minun. Kaikesta muusta olen luopunut, mutta en tästä. Täällä olen turvassa. Kukaan ei odota minun sanovan yhtään mitään. En ota puhelinta esiin laukusta. Ikkunasta siivilöityvä valo on pehmeää, harmonia näennäisen täydellinen. Vain mahassa vellova möykky etoo.  Laura Malmivaara: Vaiti Otava 2021 kansi Elina Warsta 243 sivua äänikirjan kesto 6 t 46 min lukijat Laura Malmivaara ja Marja Packalén Laura Malmivaaran esikoisteos Vaiti  vie minäkertojan mielenmaisemaan. Autofiktiivisen romaanin päähenkilö muistuttaa kirjailijaa itseään, hänen ex-puolisonsa Atte taas tuo mieleen Malmivaaran entisen puolison, työtavoistaan syntyneessä kohussa ryvettyneen Aku Louhimiehen. Tyttäriä pariskunnalla on kaksi, kuten oikeassakin elämässä. Vaiti  ei kerro kuitenkaan yksinomaan siitä, miten Atte – Aku – kärsii kohun keskellä tai miten ryöpytys vaikuttaa perheeseen. Se on yksi sivujuonne, mutta ennemminkin romaanissa on kysymys minäkertojasta, hänen suhteestaan läheisiinsä ja e

Kirjabloggaajien klassikkohaaste, osa 13 – ilmoittaudu mukaan!

Klassikkohaasteen logo: Niina T. Kirjabloggaajien klassikkohaaste lähestyy taas! Haasteen kolmastoista osa on vuorossa heinäkuun viimeisenä päivänä, joten aikaa klassikon lukemiseen on kosolti – nyt siis valikoimaan, mikä kirja sopivasti kutkuttaa ja houkuttaa!  Klassikkohaasteen viralliset säännöt: 1. Valitse klassikko, jonka olet jo pitkään halunnut lukea, ja ilmoita valinnastasi tämän postauksen kommenttikenttään. (Voit myös vain ilmoittaa osallistumisestasi haasteeseen ja päättää klassikon myöhemmin.) 2. Lue valitsemasi klassikko. 3. Kirjoita postaus lukemastasi klassikosta ja julkaise postauksesi 31.7.2021. Linkitä postauksesi koontipostaukseen, jonka julkaisen blogissani edellisenä päivänä. 4. Kehu itseäsi: selätit klassikon - ja ehkä jopa nautit siitä! 5. Toista kohta neljä useasti! Voit osallistua myös ilman blogia. Jätä silloin tieto lukemastasi klassikosta haasteen koontipostaukseen ja kerro ajatuksesi kirjasta. Somessa käytetään tunnistetta  #klassikkohaaste . Haasteeseen vo