Siirry pääsisältöön

Joulukuun luetut ja uuden vuoden toivotukset

"Kun menin ulos, näin, että kuutamo valaisi Joenjoen kuin sininen aurinko olisi paistanut kaiken maamme yllä. Maat, jotka vielä hetki sitten olivat punaisen, keltaisen ja sinipunaisen ruskan vallassa, lepäsivät nyt sinisen hohteen alla. Eikä mikään kasvanut, vaan luonto odotti kesää lumipeitteen alla; sitä, että kaamos katoaisi."
(Päivi Alasalmi: Joenjoen laulu, Gummerus 2013)


Joulukuussa tuli marraskuun tapaan luettua paljon. Joulun tunnelmaan sopi mainiosti Charles Dickensin Saiturin joulu, jonka aion ottaa jouluperinteekseni myös tulevina vuosina. Kaunokirjallisuudesta sykähdyttivät myös Päivi Alasalmen Joenjoen laulu, Kjell Westön Kangastus 38 ja Jenni Linturin Malmi, 1917. Vuoden 2013 päätin lukemalla John Irvingin teoksen Kaikki isäni hotellit, ja sen verran vahvasti tarina vei mukanaan, että aion tutustua kirjailijan muihinkin teoksiin.

Tartuin joulukuussa ensimmäiseen haasteeseen, joka on Suketuksen ideoima Ihminen sodassa -lukuhaaste. Siihen olen lukenut jo neljä kirjaa ja ylennyt siten sotamiehestä korpraaliksi. Haaste on todella innostava!

Aivan joulukuun viime päivinä ilmoittauduin mukaan myös Annamin Vive la France! -haasteeseen. Edellisen tapaan tässäkin on kiinnostava kirjalista, johon sisältyy monta sellaista teosta, joihin en ole aiemmin saanut tartuttua. Lisäksi mielessä on ensi kesälle varattu matka Ranskaan, jota ajatellen on mukavaa perehtyä kohdemaan kirjallisuuteenkin. Vielä en ole ehtinyt yhteenkään haasteen kirjaan perehtyä, mutta lukulistaani olen pari kiinnostavaa teosta lisännyt.

Tietokirjallisuutta luin joulukuussa vähänlaisesti, mutta mukaviin teoksiin tuli silläkin saralla tutustuttua. Erityisesti mieleen jäi kirjablogikirja Rivien välissä, johon oli erityisen antoisaa perehtyä tällaisena tuoreena kirjabloggaajana.

Ihana kirjallinen kuukausi on jälleen takana, niin monia elämyksiä olen saanut kokea. Toivottavasti myös alkava vuosi on antoisa niin kirjallisesti kuin muutenkin. Ensi vuosi on muuten Tove Janssonin juhlavuosi, ja Jansson tulee olemaan esillä monin tavoin. Lisätietoa juhlavuodesta löytyy Tove 100 -sivustolta, ja merkkivuosi tulee näkymään myös minun lukemistossani. Esimerkiksi Tuula Karjalaisen teos Tove Jansson. Tee työtä ja rakasta on kirjahyllyssäni odottamassa lukemista. 

Mutta nyt: oikein onnellista ja kirjallista uutta vuotta 2014!

Kommentit

  1. Ja minulta on Irvingiltä lukematta juuri tuo Kaikki isäni hotellit;)

    Onnea vuodelle 2014, tähtien tuiketta ja tarinoiden taikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, Leena! Ja kiitos Sinulle ajatustenvaihdosta näiden parin viime kuukauden aikana. :)

      Poista
  2. Minäkin hyppäsin mukaan tuohon Vive la France!-haasteeseen. Ranska on aina ollut sydäntäni lähellä. Kesämatka Ranskaan kuulostaa ihanalta (rakastan Pariisia!). :)

    Iloista ja mielenkiintoista tulevaa kirjavuotta 2014! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin sinulle!

      Me suuntaamme kesällä Ranskan kaakkoiskulmalle, se on aivan uusi aluevaltaus. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii