Siirry pääsisältöön

Joulukuun luetut ja uuden vuoden toivotukset

"Kun menin ulos, näin, että kuutamo valaisi Joenjoen kuin sininen aurinko olisi paistanut kaiken maamme yllä. Maat, jotka vielä hetki sitten olivat punaisen, keltaisen ja sinipunaisen ruskan vallassa, lepäsivät nyt sinisen hohteen alla. Eikä mikään kasvanut, vaan luonto odotti kesää lumipeitteen alla; sitä, että kaamos katoaisi."
(Päivi Alasalmi: Joenjoen laulu, Gummerus 2013)


Joulukuussa tuli marraskuun tapaan luettua paljon. Joulun tunnelmaan sopi mainiosti Charles Dickensin Saiturin joulu, jonka aion ottaa jouluperinteekseni myös tulevina vuosina. Kaunokirjallisuudesta sykähdyttivät myös Päivi Alasalmen Joenjoen laulu, Kjell Westön Kangastus 38 ja Jenni Linturin Malmi, 1917. Vuoden 2013 päätin lukemalla John Irvingin teoksen Kaikki isäni hotellit, ja sen verran vahvasti tarina vei mukanaan, että aion tutustua kirjailijan muihinkin teoksiin.

Tartuin joulukuussa ensimmäiseen haasteeseen, joka on Suketuksen ideoima Ihminen sodassa -lukuhaaste. Siihen olen lukenut jo neljä kirjaa ja ylennyt siten sotamiehestä korpraaliksi. Haaste on todella innostava!

Aivan joulukuun viime päivinä ilmoittauduin mukaan myös Annamin Vive la France! -haasteeseen. Edellisen tapaan tässäkin on kiinnostava kirjalista, johon sisältyy monta sellaista teosta, joihin en ole aiemmin saanut tartuttua. Lisäksi mielessä on ensi kesälle varattu matka Ranskaan, jota ajatellen on mukavaa perehtyä kohdemaan kirjallisuuteenkin. Vielä en ole ehtinyt yhteenkään haasteen kirjaan perehtyä, mutta lukulistaani olen pari kiinnostavaa teosta lisännyt.

Tietokirjallisuutta luin joulukuussa vähänlaisesti, mutta mukaviin teoksiin tuli silläkin saralla tutustuttua. Erityisesti mieleen jäi kirjablogikirja Rivien välissä, johon oli erityisen antoisaa perehtyä tällaisena tuoreena kirjabloggaajana.

Ihana kirjallinen kuukausi on jälleen takana, niin monia elämyksiä olen saanut kokea. Toivottavasti myös alkava vuosi on antoisa niin kirjallisesti kuin muutenkin. Ensi vuosi on muuten Tove Janssonin juhlavuosi, ja Jansson tulee olemaan esillä monin tavoin. Lisätietoa juhlavuodesta löytyy Tove 100 -sivustolta, ja merkkivuosi tulee näkymään myös minun lukemistossani. Esimerkiksi Tuula Karjalaisen teos Tove Jansson. Tee työtä ja rakasta on kirjahyllyssäni odottamassa lukemista. 

Mutta nyt: oikein onnellista ja kirjallista uutta vuotta 2014!

Kommentit

  1. Ja minulta on Irvingiltä lukematta juuri tuo Kaikki isäni hotellit;)

    Onnea vuodelle 2014, tähtien tuiketta ja tarinoiden taikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, Leena! Ja kiitos Sinulle ajatustenvaihdosta näiden parin viime kuukauden aikana. :)

      Poista
  2. Minäkin hyppäsin mukaan tuohon Vive la France!-haasteeseen. Ranska on aina ollut sydäntäni lähellä. Kesämatka Ranskaan kuulostaa ihanalta (rakastan Pariisia!). :)

    Iloista ja mielenkiintoista tulevaa kirjavuotta 2014! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin sinulle!

      Me suuntaamme kesällä Ranskan kaakkoiskulmalle, se on aivan uusi aluevaltaus. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine.
Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?"


Kristin Hannahin romaani Satakieli tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti.

Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaakseen vallitsevaa yhteiskunnallista tilaa.

Tarina sijoittuu kahdelle aikatasolle. Liikkeelle lähdetään vuodesta 1995, kun Vi…

Alex Michaelides: Hiljainen potilas

"Alician asianajaja oli niin ikään paikalla, mutta Alicia pysyi vaiti koko tapaamisen ajan. Silloin tällöin hänen kalvakat huulensa värähtelivät, mutta ääntä ei kuulunut. Hän ei vastannut ainoaankaan kuulustelijan esittämään kysymykseen eikä sanonut mitään edes siinä vaiheessa, kun tämä syytti häntä Gabrielin murhasta ja määräsi hänet pidätettäväksi. Alicia ei suostunut sen enempää kiistämään kuin myöntämäänkään syyllisyyttään.
Hän ei puhunut enää koskaan."

Hiljainen potilas kertoo nimensä mukaisesti hiljaisesta potilaasta. Hän ei ole pelkästään hiljainen vaan lähes täysin eristäytynyt muista ja oikeastaan kaiken vuorovaikutuksen ulottumattomissa.

Hiljainen potilas on Alicia Berenson. Hän on taiteilija ja murhaaja, joka ampui raa'asti aviomiehensä ja vaikeni sen jälkeen. Yleisen mielipiteen tuomitsema nainen näyttäytyy tarinassa monenlaisessa valossa: jonkun mielestä hän on väkivaltainen ja arvaamaton, jonkun mielestä herkkä ja kykenemätön tappamaan ketään. Mikä on totuus?