"Katonlappeessa oli palopommin korventama reikä. Pommi oli pudonnut alas höyhenpatjan päälle ja tehnyt siihen kuopan - se oli kuin haavainen sääri. Ullakolla tuntui vieläkin palaneiden ja kostuneiden höyhenten kitkerä haju."
Sarah Waters oli minulle tuntematon kirjailija, kunnes sattumalta tartuin hänen teokseensa Vieras kartanossa. Pidin romaanista paljon, ja se innosti minut tutustumaan kirjoittajansa muuhunkin tuotantoon. Kirjastosta löysinkin romaanin Yövartio.
Romaanin keskiössä on joukko lontoolaisia: Kay, Helen, Viv ja Duncan. Kirja alkaa vuodesta 1947, kun sota on jäänyt taakse ja on jälleenrakennuksen aika. Kay on yksin, ja Viv huomaa hänet kadulla haluten malttamattomana kohdata naisen uudelleen. Duncan on päässyt pois vankilasta ja asettunut muualle kuin isänsä luokse. Helen kärsii mustasukkaisuudesta suhteessaan tyttöystäväänsä Juliaan. Sodan arvet ovat läsnä:
Romaanin käänteisesti kronologinen rakenne on kiinnostava. Ensimmäisessä osassa lukijan mielenkiinto herää, kun selviää, että romaanin henkilöiden menneisyydessä on tapahtunut jotain erityistä. Myöhemmissä osissa nuo alussa heränneet kysymykset saavat vastauksensa, ja samalla selviää, miten keskeiset henkilöt ovat yhteydessä toisiinsa.
Tarina onnistuu pitämään lukijan mielenkiinnon hyvin yllä. Waters kuvaa hienosti miljöötä ja tunnelmaa - samaa onnistunutta kuvausta ihastelin Vieras kartanossa -romaania lukiessani. Tuon kirjan kiehtovuuteen Yövartio ei minun mielessäni aivan yllä, mutta joka tapauksessa kirja on hyvä ja ehdottomasti lukemisen arvoinen.
Tällä romaanilla saan pitkästä aikaa yhden suorituksen Ihminen sodassa -haasteeseen ja ylenen everstiksi.
Yövartiosta ovat kirjoittaneet esimerkiksi Linnea, Katja, Annika, Sanna, Laura ja Salla.
 |
| Sarah Waters: Yövartio (Tammi 2007) Englanninkielinen alkuteos The Night Watch 2006 Suomentanut Helene Bützow 509 sivua |
Romaanin keskiössä on joukko lontoolaisia: Kay, Helen, Viv ja Duncan. Kirja alkaa vuodesta 1947, kun sota on jäänyt taakse ja on jälleenrakennuksen aika. Kay on yksin, ja Viv huomaa hänet kadulla haluten malttamattomana kohdata naisen uudelleen. Duncan on päässyt pois vankilasta ja asettunut muualle kuin isänsä luokse. Helen kärsii mustasukkaisuudesta suhteessaan tyttöystäväänsä Juliaan. Sodan arvet ovat läsnä:
Kay nousi suoraksi ja kääntyi itseinhon vallassa poispäin. "Minulle ei tapahtunut sen enempää kuin tuhansille muillekaan. Tiedätkö ketään, joka ei olisi menettänyt mitään eikä ketään. Voisin kävellä mitä tahansa Lontoon katua, ja jos ojentaisin käteni, koskettaisin heti naista tai miestä, joka menetti rakastetun, lapsen, ystävän. Mutta minä - minä en pääse sen yli, Mickey. En pääse sen yli."Vuodesta 1947 palataan ajassa taaksepäin vuoteen 1944. On sota, joka on muuttanut kaiken toisenlaiseksi. Luokkayhteiskunta murenee, rahalla ei tee juuri mitään, kun kaikkea säännöstellään, hälytykset ovat osa jokapäiväistä arkea.
Kuinka kauan heidän piti alistua siihen, että sota pilasi kaiken? He olivat olleet kärsivällisiä jo pitkään. He olivat eläneet pimeässä. He olivat eläneet ilman suolaa, ilman tuoksuja. He olivat ravinneet itseään pienillä iloilla, esimerkiksi juustonkuorilla.Vuodesta 1944 siirrytään vielä vuoteen 1941. Sota on alkanut ja Lontoosta on tullut tummanpuhuva, suorastaan pimeä kaupunki.
Romaanin käänteisesti kronologinen rakenne on kiinnostava. Ensimmäisessä osassa lukijan mielenkiinto herää, kun selviää, että romaanin henkilöiden menneisyydessä on tapahtunut jotain erityistä. Myöhemmissä osissa nuo alussa heränneet kysymykset saavat vastauksensa, ja samalla selviää, miten keskeiset henkilöt ovat yhteydessä toisiinsa.
Tarina onnistuu pitämään lukijan mielenkiinnon hyvin yllä. Waters kuvaa hienosti miljöötä ja tunnelmaa - samaa onnistunutta kuvausta ihastelin Vieras kartanossa -romaania lukiessani. Tuon kirjan kiehtovuuteen Yövartio ei minun mielessäni aivan yllä, mutta joka tapauksessa kirja on hyvä ja ehdottomasti lukemisen arvoinen.
Tällä romaanilla saan pitkästä aikaa yhden suorituksen Ihminen sodassa -haasteeseen ja ylenen everstiksi.
Yövartiosta ovat kirjoittaneet esimerkiksi Linnea, Katja, Annika, Sanna, Laura ja Salla.
Minulla on hakusessa kirjoja sotahaasteeseen. Hyvä tietää, että Watersilta löytyy sopiva, sillä hänen kirjansa ovat oleet jo jonkin aikaa 'pitäisi tutustua' -listallani. Aika pitkähän tämä on, mutta ilmeisesti juonessa tapahtuukin jotain. :)
VastaaPoistaKyllä tapahtuu, ja Waters kuvaa kiinnostavasti aikaa niin sodan jälkeen kuin sen aikana - tässä järjestyksessä. Waters on kirjailijana kiinnostavana, ja aion tutustua hänen muihinkin teoksiinsa, kunhan niitä käsiini saan.
PoistaOnnea ylennyksestä! ;)
VastaaPoistaTämä kirja kiinnostaa minuakin, vaikka Vieraasta kartanossa en juurikaan perustanut. Olen kuitenkin valmis antamaan Watersille uuden mahdollisuuden, ja ehkäpä se on juuri tämä kirja jossain vaiheessa!
Kiitos! :)
PoistaMinä taas pidin kovasti Vieraasta kartanossa. Myös uutuusromaani The Paying Guests kiinnostaa, sen aion ainakin jossain vaiheessa lukea.
Huikea!
VastaaPoistaKiva kuulla, että pidit!
Poista