Siirry pääsisältöön

Kesäkuun luetuista muutama sananen


Kesäkuu oli kirjojen määrässä mitattuna kuluneen vuoden hiljaisin kuukausi. Luin yhteensä 12 kirjaa ja yhden artikkelin. Kirjoista neljä oli romaaneja, kaksi dekkaria, kaksi lasten- ja nuortenkirjaa ja kaksi novellikokoelmaa, sarjakuvateoksia ja tietokirjoja oli molempia yksi.

Kirjojen vähäiseen määrään on varmaan useita syitä. Ehkä tärkein on se, että vauva on kasvanut niin, että lukuaikaa hän ei ole äidilleen enää entiseen tapaan sallinut. (Lapsen kasvun ja kehityksen seuraaminen on kuitenkin ollut kovin antoisaa!) Kesän tultua ovat päivät lisäksi täyttyneet niin monenlaisesta puuhasta, että lukeminen on ihan huomaamatta vähentynyt. Kiireiden takia en pystynyt osallistumaan lukumaratoniinkaan, vaikka kovasti olisin halunnut maratonkestävyyttäni päästä ensimmäistä kertaa kokeilemaan. Onneksi mukana kuitenkin oli monia innokkaita lukijoita: koosteen voi lukea kesälukumaratonia emännöineen Annamin blogista.

Kesäkuun kirjojen sykähdyttävimmän lukukokemuksen tarjosi Harold Fryn odottamaton toivioretki. Se oli ennakko-odotuksiani huomattavasti parempi kirja, jota uskallan suositella.

Heinäkuun alussa olen ehtinyt jo blogata parista kirjasta, jotka itse asiassa luin jo kesäkuun puolella. Vieras kartanossa nosti Sarah Watersin niiden kirjailijoiden joukkoon, joiden tuotantoon haluan ehdottomasti tutustua enemmän.
Kesäkuun säät eivät mahdollistaneet montaa lukuhetkeä
terassilla. Toivottavasti heinäkuussa käy paremmin.
Heinäkuussa on luvassa paitsi (toivottavasti) helteitä, myös mökkeilyä ja kauan odotettu matka, jota varten olen jo alkanut miettiä, mitä luettavaa otan mukaan. Suuntaamme Ranskan eteläosiin, ja vinkkejä hyvistä kirjaseuralaisista otan mielelläni vastaan.

Heinäkuussa otan osaa Instagramin puolella kuvahaasteeseen. Kerta on minulle ensimmäinen ja vähän jännittää, kuinka jaksan kuvia ottaa. Hauska haaste joka tapauksessa on kyseessä!
Kuvahaaste näyttää heinäkuussa tältä.
Blogistanian seuraava lukumaraton on muuten 16.7., ja hiljaa itsekseni pohdin, josko voisin siihen jollain tapaa osallistua. Toivottavasti yhteiseen lukurupeamaan innostuu joka tapauksessa mahdollisimman moni kirjaihminen.

Kaunista, rentouttavaa ja heleää heinäkuuta!

Kommentit

  1. Oi, heinäkuu on toiveita täynnä – meilläkin alkaa "oikea" loma miehen loman myötä ja luvassa on sensorttista kotimaanmatkailua, että säiden olisi syytä suosia ;D Teitä hellivät siellä Etelä-Ranskassa ilmat varmasti, mutta mitäköhän osaisin vinkata reissulukemiseksi? Tunnen ranskalaista kirjallisuutta hävettävän huonosti – Anna Gavaldan Kunpa joku odottaisi minua jossakin kolahti, mutta kirjailijan seuraavat eivät – mutta joka tapauksessa ottaisin tuollaiselle matkalle mukaan jotain kesäisen kepeää ja mukaansatempaavaa, vaikkapa jonkun Vera Valan dekkareista (sen uusimman taisit jo lukeakin?)

    Voit tuota Harry Fryn toivioretkeä! Sain sen (muistaakseni) odottamattomana (!) ennakkokappaleena, mutta nyt en kyllä muista, laitoinko sen heti kiertoon vai hautasinko omien kirjapinojeni uumeniin. Luulin, ettei H. F. olisi niinsanotusti "minun kirjani", mutta sinun suosittelusi vakuuttaa.

    Vieras kartabossa on hyytävän ihana kirja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi, Maria!
      Tuon Gavaldan teoksen olen lukenut, mutta Ariannan voisin kyllä seurakseni ottaa. Sen verran paljon tuosta kolmososasta pidin, että aiempiin osiin tekee mieli perehtyä myös. Mitään kovin (sisällöltään) raskasta ei tosiaan kannata ehkä mukaan raahata. Luulen, että aikaa ja mahdollisuuksia tiiviiseen keskittymiseen ei juuri tule, mutta pieniä luppohetkiä on kiva käyttää kirjojen parissa.
      Toivotaan, että säät täällä Suomessakin vähitellen paranevat. Ainakin meidän suunnallamme näyttää nyt lupaavalta. :)

      Minä kyllä ihastuin Harold Fryn seuraan. Toivottavasti löydät kirjan ja pidät siitä, jos päädyt sen lukemaan.

      Vieras kartanossa on tosiaan upea kirja! Tänään kirjastosta löytyi Watersin Yövartio, ja se oli tietenkin pakko napata mukaan.

      Poista
  2. Sarah Waters on ollut pitkään minullakin lukulistalla, ja ainakin tuo Vieras kartanossa kuulostaa erittäin hyvältä. Ihanan tunnelmallinen kuva tuo viimeinen kuva. :) Oikein hyvää Ranskan-lomaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen lämpimästi ainakin tuota Vieras kartanossa -romaania! :)
      Suomen kesäisessä luonnossa on ihanaa tunnelmaa. Kiitos!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok