Siirry pääsisältöön

Elina Hirvonen: Suojelupäätöksiä (Long Play 14)

Elina Hirvonen: Suojelupäätöksiä
(Long Play 14, 2014)
Pentti Otsamon kansikuva kustantajalta.
49 000 merkkiä
Elina Hirvosen Long Play -artikkelin Suojelupäätöksiä alussa tavataan Laura, jolla on pieni vauva. Ennen vauvan syntymää Laura sai heroinisteille tarkoitettua korvaushoitolääkettä ja vauvan isä Jussi palasi synnytyksen jälkeen huumeiden käyttäjien katkaisuhoitoon. Molemmat olivat päättäneet jo ennen raskautta, että huumehuuruisen elämän on loputtava. Sosiaalityöntekijät ovat pienen perheen elämässä vahvasti läsnä ja valmiina puuttumaan asioihin, jos jokin menee vikaan.

Artikkelissaan kirjailija ja dokumenttielokuvien ohjaaja Elina Hirvonen seuraa lastensuojelun arkea Helsingissä. Lauran ja Jussin tapaus on yksi elävä ja kuvaava esimerkki siitä, millaisiin tilanteisiin lasten sosiaalityöntekijät työssään joutuvat. Arkisessa työssä kohdataan turhautuneita, pelkääviä, aggressiivisia, väsyneitä vanhempia ja lapsia. Saadaan selvitettäväksi lastensuojeluilmoituksia selvästi enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Tehdään kiireellisiä sijoituspäätöksiä samalla, kun joudutaan kohtaamaan resurssien riittämättömyyttä.

Lastensuojelun työtä tuntuu leimaavan jatkuva kiire. Hirvosen mukaan sosiaalityöntekijät joutuvat juoksemaan paikasta toiseen, eikä aika silti riitä. Lisäksi työ kuormittaa henkisesti. 
Tämän viikon kokouksessa Sari ei saa vastuulleen uusia asiakkaita. Se on hyvä, sillä juuri nyt hänellä on hoidettavanaan monta mutkikkaassa tilanteessa olevaa perhettä. Kiireellisesti sijoitettuja lapsia on poikkeuksellisen paljon, ja joidenkin tilanteet valvottavat Saria öisin.
Toukokuun 2012 jälkeen lastensuojelusta puhuttaessa on väistämättä noussut esille helsinkiläistyttö Eerika, joka kuoli äitienpäivän yönä kotiinsa pahoinpideltynä. Kuolema johti moniin selvityksiin ja laajaan julkiseen keskusteluun.
On hämmentävää lukea rinnakkain nettikeskusteluja huostaanotoista ja Eerikan kuoleman jälkeen tehtyjä selvityksiä. Lastensuojelu näyttää tekevän joko aivan liikaa tai sitten aivan liian vähän, tai ainakin väärällä tavalla.
Hirvosen kirjoittama artikkeli on maltillinen ja selkeästi etenevä puheenvuoro. Lisäulottuvuutta olisi tuonut näkökulman laajentaminen esimerkiksi päästämällä ääneen sellaisia, jotka ovat kokeneet tulleensa kohdelluiksi väärin lastensuojelun taholta - nyt nämä äänet kuuluvat lähinnä vain toisen käden tietoina. Joka tapauksessa Suojelupäätöksiä kuvaa nykypäivän lastensuojelun tilaa ja ongelmakohtia tuomalla esille heitä, jotka auttavat työkseen lapsia ja perheitä. Artikkeli ei jätä lukijaa kylmäksi vaan auttaa ymmärtämään, että kotimaamme ei ole lintukoto, jossa kaikilla on hyvä olla. Sujuvasti kirjoitetussa tekstissä on tärkeää asiaa päättäjille, jotka leikkaavat perusturvasta eli ennaltaehkäisevästä työstä. Kärjistyneiden ongelmien korjaaminen taas maksaa yhteiskunnalle huomattavasti perusturvan toimenpiteitä enemmän.


Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Kommentit

  1. Ostin ja luin tämän artikkelin tuoreeltaan ja suunnittelin jopa sanovani siitä muutaman sanan blogissani (ja kertovani kokemuksia ko. palvelun käytöstä yleensä, oli ensimmäinen ostos Readberrystä ja ensimmäinen LP) jonkun aihetta liippaavan kirja-arvion yhteydessä. Se kuitenkin jäi, mutta avaudunpa tässä, että kiinnostava artikkeli ja tuotu esiin eri näkökulmia, mutta varsinaisesti en oppinut mitään uutta verrattuna aiemmin päivälehdistä luettuun.

    VastaaPoista
  2. Tiivistät kokonaisuuden hyvin. :) Hyvin on kirjoitettu, mutta jokin tuoreus jää uupumaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii