Siirry pääsisältöön

Jari Järvelä: Tyttö ja pommi

"Rotat kutsuivat töitämme töhryiksi. Ne eivät suostuneet puhumaan graffiteista. Tai tägeistä. Tai piisseistä. Tai sapluunoista. Tai stikkereistä. Tai muraaleista. Etenkään ne ei suostuneet puhumaan taiteesta."
Jari Järvelä: Tyttö ja pommi
(Crime Time 2014)
Kannen suunnittelu Jussi Kaakinen
261 sivua
Jari Järvelän jännitysromaanin keskiössä ovat henkilöt, jotka edustavat vastapuolia: Metro on 19-vuotias graffitintekijä ja Jere on turvallisuusvalvoja, jonka tehtävänä on ottaa kiinni graffitintekijät, "töhryterroristit". VR on palkannut väkeä ottamaan kiinni syylliset, jotka ovat toistuvasti sotkeneet junavaunuja ja ratapihoja.
Kantasataman ratapihalla on ollut jo kolmatta vuorokautta syöttinä tavaravaunuja, ja luotettavan vihjeen mukaan tänä yönä Bakteerit ilmestyisivät paikalle.
Me olimme Antibioottikuuri.
Tilanne ratapihalla saa odottamattoman käänteen, kun turvallisuusvalvojat eivät huomaa aukkoa suunnitelmissaan. Kiivasta takaa-ajoa ja traagisia tapahtumia seuraa vihan ja koston kierre, joka muuttaa kaikkia. Tarina imaisee mukaansa ja vaatii pysymään mukana, kun tyttö ja mies ovat toistensa kintereillä ja janoavat oikeutta.

Mikä sitten on oikein ja kenen oikeus on oikeampaa, jää lukijan pääteltäväksi. Kun kertomus etenee molempien päähenkilöiden näkökulmasta, ei kirjailija tyrkytä lukijalle valmiiksi pureskeltua ratkaisua vaan antaa lukijan pohtia ja päättää. Ratkaisu on onnistunut, sillä samalla se innostaa pohtimaan laajemminkin teoksen teemoja, kuten vallankäyttöä, julkista tilaa, perheyhteyttä, rikoksen ja siitä seuraavan rangaistuksen määrittelyä, tarkoituksen pyhittämiä keinoja...

Jari Järvelä on luonut teoksensa henkilöt taitavasti. Päähenkilöt Metro ja Jere ovat aitoja ja inhimillisiä, eikä kummankaan ylle voi asetella pyhimyksen sädekehää. Henkilöitä ajaa viha, joka synnyttää kostonhimoa ja suoranaista pakkomielteisyyttä. Tilanne on sellainen, että loppuratkaisun on pakko olla räjähdysmäinen, sillä muuta ulospääsyä ei tunnu enää olevan. Vihan kierteestä ei löydy voittajia, mutta toiset selviytyvät toisia paremmin.

Tyttö ja pommi on vetävä, hyvin kirjoitettu ja oikeasti jännittävä teos, jonka maailma ei ole kaunis. Se tarjoaa paljon tietoa graffitintekijöiden maailmasta mutta myös kokonaisesta yhteiskunnasta. Se tulee lähelle ja antaa ajattelemisen aihetta.
Tämä on graffitin idea yksinkertaisuudessaan. Näkymättömät tekevät näkyvää. Graffiti on pommi, jonka sirpaleet leviävät ympäri kaupungin.
Tytöstä ja pommista on blogeissa kirjoitettu jo melko paljon. Kannattaa käydä kurkkaamassa ainakin Kirsin postaus, johon liittyy mielenkiintoinen keskustelu. Lukuneuvoja arvioi, että kirja vetoaa myös nuoriin lukijoihin, Jaana toivoo Järvelän uran jännityskirjailijana saavan jatkoa ja Hannu suosittelee. Lisäksi kirjasta kirjoittavat myös esimerkiksi Juha, Lea, Anukatri, Jarkko ja Tuija. Kirjailijan kirjoitus siitä, miten jännäri sai alkunsa, löytyy täältä.

Kirjabingosta kuittaan tällä kirjalla Dekkari-ruudun. Rikoksen jäljillä -haasteeseen tulee yksi suoritus lisää.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii