Siirry pääsisältöön

Jari Järvelä: Tyttö ja pommi

"Rotat kutsuivat töitämme töhryiksi. Ne eivät suostuneet puhumaan graffiteista. Tai tägeistä. Tai piisseistä. Tai sapluunoista. Tai stikkereistä. Tai muraaleista. Etenkään ne ei suostuneet puhumaan taiteesta."
Jari Järvelä: Tyttö ja pommi
(Crime Time 2014)
Kannen suunnittelu Jussi Kaakinen
261 sivua
Jari Järvelän jännitysromaanin keskiössä ovat henkilöt, jotka edustavat vastapuolia: Metro on 19-vuotias graffitintekijä ja Jere on turvallisuusvalvoja, jonka tehtävänä on ottaa kiinni graffitintekijät, "töhryterroristit". VR on palkannut väkeä ottamaan kiinni syylliset, jotka ovat toistuvasti sotkeneet junavaunuja ja ratapihoja.
Kantasataman ratapihalla on ollut jo kolmatta vuorokautta syöttinä tavaravaunuja, ja luotettavan vihjeen mukaan tänä yönä Bakteerit ilmestyisivät paikalle.
Me olimme Antibioottikuuri.
Tilanne ratapihalla saa odottamattoman käänteen, kun turvallisuusvalvojat eivät huomaa aukkoa suunnitelmissaan. Kiivasta takaa-ajoa ja traagisia tapahtumia seuraa vihan ja koston kierre, joka muuttaa kaikkia. Tarina imaisee mukaansa ja vaatii pysymään mukana, kun tyttö ja mies ovat toistensa kintereillä ja janoavat oikeutta.

Mikä sitten on oikein ja kenen oikeus on oikeampaa, jää lukijan pääteltäväksi. Kun kertomus etenee molempien päähenkilöiden näkökulmasta, ei kirjailija tyrkytä lukijalle valmiiksi pureskeltua ratkaisua vaan antaa lukijan pohtia ja päättää. Ratkaisu on onnistunut, sillä samalla se innostaa pohtimaan laajemminkin teoksen teemoja, kuten vallankäyttöä, julkista tilaa, perheyhteyttä, rikoksen ja siitä seuraavan rangaistuksen määrittelyä, tarkoituksen pyhittämiä keinoja...

Jari Järvelä on luonut teoksensa henkilöt taitavasti. Päähenkilöt Metro ja Jere ovat aitoja ja inhimillisiä, eikä kummankaan ylle voi asetella pyhimyksen sädekehää. Henkilöitä ajaa viha, joka synnyttää kostonhimoa ja suoranaista pakkomielteisyyttä. Tilanne on sellainen, että loppuratkaisun on pakko olla räjähdysmäinen, sillä muuta ulospääsyä ei tunnu enää olevan. Vihan kierteestä ei löydy voittajia, mutta toiset selviytyvät toisia paremmin.

Tyttö ja pommi on vetävä, hyvin kirjoitettu ja oikeasti jännittävä teos, jonka maailma ei ole kaunis. Se tarjoaa paljon tietoa graffitintekijöiden maailmasta mutta myös kokonaisesta yhteiskunnasta. Se tulee lähelle ja antaa ajattelemisen aihetta.
Tämä on graffitin idea yksinkertaisuudessaan. Näkymättömät tekevät näkyvää. Graffiti on pommi, jonka sirpaleet leviävät ympäri kaupungin.
Tytöstä ja pommista on blogeissa kirjoitettu jo melko paljon. Kannattaa käydä kurkkaamassa ainakin Kirsin postaus, johon liittyy mielenkiintoinen keskustelu. Lukuneuvoja arvioi, että kirja vetoaa myös nuoriin lukijoihin, Jaana toivoo Järvelän uran jännityskirjailijana saavan jatkoa ja Hannu suosittelee. Lisäksi kirjasta kirjoittavat myös esimerkiksi Juha, Lea, Anukatri, Jarkko ja Tuija. Kirjailijan kirjoitus siitä, miten jännäri sai alkunsa, löytyy täältä.

Kirjabingosta kuittaan tällä kirjalla Dekkari-ruudun. Rikoksen jäljillä -haasteeseen tulee yksi suoritus lisää.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse

Laura Malmivaara: Vaiti

Tämä talon puolikas on vain minun. Kaikesta muusta olen luopunut, mutta en tästä. Täällä olen turvassa. Kukaan ei odota minun sanovan yhtään mitään. En ota puhelinta esiin laukusta. Ikkunasta siivilöityvä valo on pehmeää, harmonia näennäisen täydellinen. Vain mahassa vellova möykky etoo.  Laura Malmivaara: Vaiti Otava 2021 kansi Elina Warsta 243 sivua äänikirjan kesto 6 t 46 min lukijat Laura Malmivaara ja Marja Packalén Laura Malmivaaran esikoisteos Vaiti  vie minäkertojan mielenmaisemaan. Autofiktiivisen romaanin päähenkilö muistuttaa kirjailijaa itseään, hänen ex-puolisonsa Atte taas tuo mieleen Malmivaaran entisen puolison, työtavoistaan syntyneessä kohussa ryvettyneen Aku Louhimiehen. Tyttäriä pariskunnalla on kaksi, kuten oikeassakin elämässä. Vaiti  ei kerro kuitenkaan yksinomaan siitä, miten Atte – Aku – kärsii kohun keskellä tai miten ryöpytys vaikuttaa perheeseen. Se on yksi sivujuonne, mutta ennemminkin romaanissa on kysymys minäkertojasta, hänen suhteestaan läheisiinsä ja e

Anthony Doerr: Taivaanrannan taa

Kun Anna lakaisee ompelimon työhuoneen lattiaa, kun hän raahaa taas kangaspakkaa tai hiilisankoa, kun hän istuu ompelimossa Marian vieressä sormet turtina ja hengitys silkin yllä huuruten, hän harjoittelee kirjaintensa piirtämistä mielensä tuhannelle tyhjälle sivulle. Joka merkki edustaa äännettä ja äänteitä yhdistelemällä muodostetaan sanoja ja sanoja yhdistelemällä rakennetaan maailmoja. Anthony Doerr: Taivaanrannan taa WSOY 2022 alkuteos Cloud Cuckoo Land suomentaja Seppo Raudaskoski kansi Martti Ruokonen 554 sivua äänikirjan lukija Jukka Pitkänen kesto 16 t 38 min Kolme eri aikakautta, kolme eri paikkaa, kolme päähenkilöä: keskiaika, nykypäivä ja tulevaisuus; Konstantinopoli, Idaho ja avaruus; Anna, Zeno ja Konstance. Anna on orpotyttö, joka oppii lukemaan. Keskiajalla se ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys varsinkaan, kun Anna sattuu olemaan tyttö. Annan rinnalle asettuu toinen keskiajan tärkeä hahmo, Omeir, joka on joutunut jo pienenä jättämään kotiseutunsa. Kotinsa hän jä