Jari Järvelä: Tyttö ja pommi

"Rotat kutsuivat töitämme töhryiksi. Ne eivät suostuneet puhumaan graffiteista. Tai tägeistä. Tai piisseistä. Tai sapluunoista. Tai stikkereistä. Tai muraaleista. Etenkään ne ei suostuneet puhumaan taiteesta."

Jari Järvelä: Tyttö ja pommi
(Crime Time 2014)
Kannen suunnittelu Jussi Kaakinen
261 sivua

Jari Järvelän jännitysromaanin keskiössä ovat henkilöt, jotka edustavat vastapuolia: Metro on 19-vuotias graffitintekijä ja Jere on turvallisuusvalvoja, jonka tehtävänä on ottaa kiinni graffitintekijät, "töhryterroristit". VR on palkannut väkeä ottamaan kiinni syylliset, jotka ovat toistuvasti sotkeneet junavaunuja ja ratapihoja.

Kantasataman ratapihalla on ollut jo kolmatta vuorokautta syöttinä tavaravaunuja, ja luotettavan vihjeen mukaan tänä yönä Bakteerit ilmestyisivät paikalle.
Me olimme Antibioottikuuri.

Tilanne ratapihalla saa odottamattoman käänteen, kun turvallisuusvalvojat eivät huomaa aukkoa suunnitelmissaan. Kiivasta takaa-ajoa ja traagisia tapahtumia seuraa vihan ja koston kierre, joka muuttaa kaikkia. Tarina imaisee mukaansa ja vaatii pysymään mukana, kun tyttö ja mies ovat toistensa kintereillä ja janoavat oikeutta.

Mikä sitten on oikein ja kenen oikeus on oikeampaa, jää lukijan pääteltäväksi. Kun kertomus etenee molempien päähenkilöiden näkökulmasta, ei kirjailija tyrkytä lukijalle valmiiksi pureskeltua ratkaisua vaan antaa lukijan pohtia ja päättää. Ratkaisu on onnistunut, sillä samalla se innostaa pohtimaan laajemminkin teoksen teemoja, kuten vallankäyttöä, julkista tilaa, perheyhteyttä, rikoksen ja siitä seuraavan rangaistuksen määrittelyä, tarkoituksen pyhittämiä keinoja...

Jari Järvelä on luonut teoksensa henkilöt taitavasti. Päähenkilöt Metro ja Jere ovat aitoja ja inhimillisiä, eikä kummankaan ylle voi asetella pyhimyksen sädekehää. Henkilöitä ajaa viha, joka synnyttää kostonhimoa ja suoranaista pakkomielteisyyttä. Tilanne on sellainen, että loppuratkaisun on pakko olla räjähdysmäinen, sillä muuta ulospääsyä ei tunnu enää olevan. Vihan kierteestä ei löydy voittajia, mutta toiset selviytyvät toisia paremmin.

Tyttö ja pommi on vetävä, hyvin kirjoitettu ja oikeasti jännittävä teos, jonka maailma ei ole kaunis. Se tarjoaa paljon tietoa graffitintekijöiden maailmasta mutta myös kokonaisesta yhteiskunnasta. Se tulee lähelle ja antaa ajattelemisen aihetta.

Tämä on graffitin idea yksinkertaisuudessaan. Näkymättömät tekevät näkyvää. Graffiti on pommi, jonka sirpaleet leviävät ympäri kaupungin.

Tytöstä ja pommista on blogeissa kirjoitettu jo melko paljon. Kannattaa käydä kurkkaamassa ainakin Kirsin postaus, johon liittyy mielenkiintoinen keskustelu. Lukuneuvoja arvioi, että kirja vetoaa myös nuoriin lukijoihin, Jaana toivoo Järvelän uran jännityskirjailijana saavan jatkoa ja Hannu suosittelee. Lisäksi kirjasta kirjoittavat myös esimerkiksi Juha, Lea, Anukatri, Jarkko ja Tuija. Kirjailijan kirjoitus siitä, miten jännäri sai alkunsa, löytyy täältä.

Kirjabingosta kuittaan tällä kirjalla Dekkari-ruudun. Rikoksen jäljillä -haasteeseen tulee yksi suoritus lisää.