Siirry pääsisältöön

Tove Jansson: Kesäkirja

"Meri kiilsi kuin öljy ja oli niin hailakanvärinen, että sitä tuskin siniseksi tajusi. Isoäiti istui keskellä venettä violetinvärisen päivänvarjon alla, hän inhosi violettia, mutta muutakaan ei ollut saatavissa ja olihan se sitä paitsi kaunis väri ja yhtä vaalea kuin merikin."
Tove Jansson: Kesäkirja
(WSOY 2002, 3. painos)
Ruotsinkielinen alkuteos
Sommarboken 1972
Suomentanut Kristiina Kivivuori
143 sivua
Tove Janssonin Kesäkirja on kokoelma kirjoituksia, jotka tarjoavat lukijalle pieniä kesäisiä välähdyksiä elämästä saaristossa ja erityisesti pienen Sofian ja hänen isoäitinsä suhteesta. Paikalla on myös Sofian isä, mutta keskiössä ovat iäkäs nainen ja pikkuinen tyttö.

Kirjan miljöö on viehättävä. Kesää vietetään meren äärellä saaristossa, ja luonto on voimakkaasti läsnä.

Tärkeintä kirjassa on kuitenkin Sofian ja isoäidin suhde, joka on aito ja koskettava. Tyttö ja nainen viettävät paljon aikaa yhdessä. Tässä yhdessäolossa hienoa on se, että kumpikin saa olla omanlaisensa. Sofia kyselee mieltään askarruttavista asioista ja isoäiti tiuskii silloin, kun siltä tuntuu.
Lapsi hyvä, isoäiti sanoi kärsimättömästi, joka ainoan ihmisen täytyy saada tehdä virheensä omin päin.
Juuri isoäiti on se hahmo, josta eniten kirjassa pidän: hän on todellinen ja oikea ihminen ilman silottelua ja sokerilla kuorruttamista. Hän väsyy ja haluaa välillä olla yksin - aivan kuin kuka tahansa tavallinen ihminen. Lapsen ja vanhuksen väliltä säteilee kuitenkin tunne turvallisesta ja läheisestä suhteesta.

Kesä luo haikeankauniin kehyksen tarinalle. Kuten kesä, myös elämä on katoavaista, ja kirjassa onkin läsnä havainto ajan kulumisesta. Pienellä tytöllä on vielä paljon edessä, vanha nainen katsoo monesti taaksepäin. Hänen elämänkokemuksensa näkyy tietona, joka välittyy pienelle tytölle, ja hiljaisina ajatuksina. Kesäkirjan isoäiti on sellainen suvun vanhin, jollaiseksi itse toivoisi tulevansa.

Kirjan kieli on kaunista. Pieniä tarinoita lukee mielellään ja kirjan loputtua jää tunne, että tämän kirjan pariin pitää palata uudelleen.
Joka kerta yöt pimenevät aivan huomaamatta. Jonain iltana elokuussa sitä menee ulos asialla ja yhtäkkiä kaikki on sysipimeää, iso lämmin musta hiljaisuus talon ympärillä. Jatkuvasti on kesä, mutta se ei enää elä, se on seisahtunut kuihtumatta eikä syksy ole vielä valmis tulemaan.
Kesäkirjan ovat lukeneet myös esimerkiksi Susa, Minna, Sanna, Erja, Mai, Taru, JenniLinnea, Karoliina ja Jaana.

Kommentit

  1. Voi että! Tämä on kyllä niin upea kirja. :') Minä luin ensimmäisen kerran ylioppilaaksi pääsyni jälkeen ja muistan jo silloin, nuorena ja idealistisena, päättäneeni minusta tulevan juuri tuollainen vanhus kuin isoäidistäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno päätös! :)
      Todellakin, upea kirja tämä kyllä on.

      Poista
  2. "Lapsi hyvä, isoäiti sanoi kärsimättömästi, joka ainoan ihmisen täytyy saada tehdä virheensä omin päin." - Jo tämän sitaatin takia kirjaan täytynee joskus ennättää tarttua! Saat kirjan kuulostamaan ihanalta ja tunnelmalliselta, juuri sellaiselta kuin se varmasti onkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Katja! Toivottavasti saat kirjan käsiisi. Toki se on myös jakanut mielipiteitä, mutta jospa sinä pitäisit.

      Poista
  3. Tämä pitäisi lukea joskus uudestaan! Tai oikeastaan Kesäkirja pitäisi lukea joka kesä, kuten jotkut tekevät. Ja Vaarallinen juhannuskin olisi nyt ajankohtainen... Lainasin äskettäin Sirke Happosen Vilijonkka ikkunassa -tietokirjan ja luen sitä pikku hiljaa, sekin innostaa (uudelleen)lukemaan Janssonia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on Karjalaisen tietokirja hyllyssä odottamassa syksyä, ja Happosen Muumioppaan ostin hiljattain. Niihin on mukava tarttua sitten, kun on Janssonia tullut luettua enemmän. Toisaalta myös toisinpäin voisi tehdä.

      Poista
  4. Kesäkirja on ihana! Luen sitä joka kesä, valitsen aina yhden novellin, joka saa olla juuri sen kesän pieni kertomus. En ole vielä päättänyt, minkä valitsen tälle kesälle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana ajatus palata kirjan pariin joka kesä pienin palasin. Olisikin kiva saada kirja omaan hyllyyn, jotta siitä olisi helppoa aina halutessaan lukea joku kertomus. Tämä lukemani kappale on minulla lainassa kirjastosta.

      Poista
  5. Kesäkirja on ihana, lämmin, lempeä ja suolaiselta (mereltä) maistuva <3 Onneksi tämä aarre löytyy omasta kirjahyllystä, tähän tulee varmasti palattua useammankin kerran. Minäkin haluan olla vanhana kirjan isoäidin kaltainen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, minäkin haluaisin kirjan omaan hyllyyni! :) Luonnehdit Kesäkirjaa ihanasti. Merta rakastavalle tämä teos on aivan ehdoton luettava.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin...