Siirry pääsisältöön

Tove Jansson: Kesäkirja

"Meri kiilsi kuin öljy ja oli niin hailakanvärinen, että sitä tuskin siniseksi tajusi. Isoäiti istui keskellä venettä violetinvärisen päivänvarjon alla, hän inhosi violettia, mutta muutakaan ei ollut saatavissa ja olihan se sitä paitsi kaunis väri ja yhtä vaalea kuin merikin."
Tove Jansson: Kesäkirja
(WSOY 2002, 3. painos)
Ruotsinkielinen alkuteos
Sommarboken 1972
Suomentanut Kristiina Kivivuori
143 sivua
Tove Janssonin Kesäkirja on kokoelma kirjoituksia, jotka tarjoavat lukijalle pieniä kesäisiä välähdyksiä elämästä saaristossa ja erityisesti pienen Sofian ja hänen isoäitinsä suhteesta. Paikalla on myös Sofian isä, mutta keskiössä ovat iäkäs nainen ja pikkuinen tyttö.

Kirjan miljöö on viehättävä. Kesää vietetään meren äärellä saaristossa, ja luonto on voimakkaasti läsnä.

Tärkeintä kirjassa on kuitenkin Sofian ja isoäidin suhde, joka on aito ja koskettava. Tyttö ja nainen viettävät paljon aikaa yhdessä. Tässä yhdessäolossa hienoa on se, että kumpikin saa olla omanlaisensa. Sofia kyselee mieltään askarruttavista asioista ja isoäiti tiuskii silloin, kun siltä tuntuu.
Lapsi hyvä, isoäiti sanoi kärsimättömästi, joka ainoan ihmisen täytyy saada tehdä virheensä omin päin.
Juuri isoäiti on se hahmo, josta eniten kirjassa pidän: hän on todellinen ja oikea ihminen ilman silottelua ja sokerilla kuorruttamista. Hän väsyy ja haluaa välillä olla yksin - aivan kuin kuka tahansa tavallinen ihminen. Lapsen ja vanhuksen väliltä säteilee kuitenkin tunne turvallisesta ja läheisestä suhteesta.

Kesä luo haikeankauniin kehyksen tarinalle. Kuten kesä, myös elämä on katoavaista, ja kirjassa onkin läsnä havainto ajan kulumisesta. Pienellä tytöllä on vielä paljon edessä, vanha nainen katsoo monesti taaksepäin. Hänen elämänkokemuksensa näkyy tietona, joka välittyy pienelle tytölle, ja hiljaisina ajatuksina. Kesäkirjan isoäiti on sellainen suvun vanhin, jollaiseksi itse toivoisi tulevansa.

Kirjan kieli on kaunista. Pieniä tarinoita lukee mielellään ja kirjan loputtua jää tunne, että tämän kirjan pariin pitää palata uudelleen.
Joka kerta yöt pimenevät aivan huomaamatta. Jonain iltana elokuussa sitä menee ulos asialla ja yhtäkkiä kaikki on sysipimeää, iso lämmin musta hiljaisuus talon ympärillä. Jatkuvasti on kesä, mutta se ei enää elä, se on seisahtunut kuihtumatta eikä syksy ole vielä valmis tulemaan.
Kesäkirjan ovat lukeneet myös esimerkiksi Susa, Minna, Sanna, Erja, Mai, Taru, JenniLinnea, Karoliina ja Jaana.

Kommentit

  1. Voi että! Tämä on kyllä niin upea kirja. :') Minä luin ensimmäisen kerran ylioppilaaksi pääsyni jälkeen ja muistan jo silloin, nuorena ja idealistisena, päättäneeni minusta tulevan juuri tuollainen vanhus kuin isoäidistäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno päätös! :)
      Todellakin, upea kirja tämä kyllä on.

      Poista
  2. "Lapsi hyvä, isoäiti sanoi kärsimättömästi, joka ainoan ihmisen täytyy saada tehdä virheensä omin päin." - Jo tämän sitaatin takia kirjaan täytynee joskus ennättää tarttua! Saat kirjan kuulostamaan ihanalta ja tunnelmalliselta, juuri sellaiselta kuin se varmasti onkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Katja! Toivottavasti saat kirjan käsiisi. Toki se on myös jakanut mielipiteitä, mutta jospa sinä pitäisit.

      Poista
  3. Tämä pitäisi lukea joskus uudestaan! Tai oikeastaan Kesäkirja pitäisi lukea joka kesä, kuten jotkut tekevät. Ja Vaarallinen juhannuskin olisi nyt ajankohtainen... Lainasin äskettäin Sirke Happosen Vilijonkka ikkunassa -tietokirjan ja luen sitä pikku hiljaa, sekin innostaa (uudelleen)lukemaan Janssonia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on Karjalaisen tietokirja hyllyssä odottamassa syksyä, ja Happosen Muumioppaan ostin hiljattain. Niihin on mukava tarttua sitten, kun on Janssonia tullut luettua enemmän. Toisaalta myös toisinpäin voisi tehdä.

      Poista
  4. Kesäkirja on ihana! Luen sitä joka kesä, valitsen aina yhden novellin, joka saa olla juuri sen kesän pieni kertomus. En ole vielä päättänyt, minkä valitsen tälle kesälle. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana ajatus palata kirjan pariin joka kesä pienin palasin. Olisikin kiva saada kirja omaan hyllyyn, jotta siitä olisi helppoa aina halutessaan lukea joku kertomus. Tämä lukemani kappale on minulla lainassa kirjastosta.

      Poista
  5. Kesäkirja on ihana, lämmin, lempeä ja suolaiselta (mereltä) maistuva <3 Onneksi tämä aarre löytyy omasta kirjahyllystä, tähän tulee varmasti palattua useammankin kerran. Minäkin haluan olla vanhana kirjan isoäidin kaltainen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, minäkin haluaisin kirjan omaan hyllyyni! :) Luonnehdit Kesäkirjaa ihanasti. Merta rakastavalle tämä teos on aivan ehdoton luettava.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok