Siirry pääsisältöön

Tove Jansson: Vaarallinen juhannus

"- Heillä on juhannuskokko, sanoi Niiskuneiti.
- Niin on, vastasi Muumipeikko surumielisesti. Emme ole lainkaan muistaneet, että nyt on juhannusilta."
Tove Jansson: Vaarallinen juhannus (WSOY 2000, 14. painos)
Ruotsinkielinen alkuteos Farlig midsommar 1957
Suomentanut Laila Järvinen
140 sivua
Tove Janssonin muumikirja Vaarallinen juhannus sopii erittäin hyvin luettavaksi juuri juhannuksen alla. Paitsi että kirjasta välittyy kuva erilaisesta ja erikoisesta juhannuksesta, on teos mainiota ajanvietettä, joka viihdyttää ja ilahduttaa.

Kirja alkaa oudosta luonnonmullistuksesta, kun vuori syöksee tulta ja suuri laine syöksyy läpi Muumilaakson. Seuraavana aamuna maisema on muuttunut aivan toisenlaiseksi:
Poissa olivat jasmiinit ja sireenit, poissa silta ja koko joki. Kuohuvasta vedestä pisti esiin vain vähän puuvajan kattoa. Siinä istui pieni hytisevä seurue, nähtävästi metsän väkeä, tarrautuneena kiinni katonharjaan.
Tästä alkutilanteesta alkaa seikkailu, joka vie muumiperheen ystävineen teatterin ihmeelliseen maailmaan, Nuuskamuikkusen tuhotyöretkelle ja Muumipeikon ja Niiskuneidin vankilaan. Myyn vie puolestaan vesi mennessään. Tarinassa tustutaan äreään Emmaan ja surulliseen Miskaan sekä Vilijaanaan, joka odottaa vieraita. Muumipapan kirjalliset taidot pääsevät käyttöön, kun hän alkaa kirjoittaa näytelmää.

Teoksesta välittyy ihanan huoleton asenne elämään. Kun tulva on vallannut kodin, Muumimamma toteaa hilpeänä, että hän ei pese astioita. Uusiin tuttavuuksiin muumit suhtautuvat avoimen uteliaasti, vaikka vastaan tulee jos jonkinmoista joukkoa.

Vaarallinen juhannus on ihastuttava tarina eräästä juhannuksesta. Kertomuksessa on huumoria ja vetävää jännitettä, joka kantaa hienosti läpi tarinan. Tätä teosta voi ehdottomasti suositella lukijalle, joka haluaa sukeltaa muumien maailmaan kirjan muodossa.

Tästä muumitarinasta ovat kirjoittaneet myös Jokke, Linnea, Hanna, Cilla, Maija, LauraAnna J. ja Sara.

Kirjabingosta nappaan tällä kirjalla pokkari-ruudun.


Ja tämän kirjan myötä toivotan kaunista, rentouttavaa ja mukavaa (ei vaarallista) juhannusta kaikille!

Kommentit

  1. Ihanaa juhannusta sinullekin Jonna! Tänä juhannuksena tuo Jansson on aika ehdoton. Ehkäpä minäkin kaivan kirjan hyllyni uumenista esiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt voi ainakin hyvin mielin lueskella, kun sää ei taida juuri ulkoilua suosia. :)

      Poista
  2. "Kun tulva on vallannut kodin, Muumimamma toteaa hilpeänä, että hän ei pese astioita." - Ihana muumien maailma! Lempeitä juhannustuulia sinulle :)

    VastaaPoista
  3. Muumit (ja Tove!) näyttivät rakastavan vauhtia ja vaarallisia tilanteita :)

    Toivotan sinulle ihanaista juhannusaikaa! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! :) Ihana asenne, kun isokaan mullistukset eivät saa aikaan hermoromahdusta.
      Kiitos, Kaisa Reetta! ♥

      Poista
  4. Muumikirjoja pitäisi totisesti lukea enemmän. Toven hahmoilla on aina niin mainio asenne elämään. :) Ja mikä ihana laiturikuva! Olen viettänyt koko juhannuksen perisuomalaisen katkeruuden vallassa, sillä mahdollisuutta laituriloikoiluun ei meikäläisellä ole. Mutta antaapahan puhtia omasta mökistä haaveiluun (ja säästämiseen :D). Oikein hyvää juhannusta! <3

    VastaaPoista
  5. Muumien elämänasenteesta pitäisi kyllä ottaa opiksi. :)
    Olen suunnattoman onnellinen ja kiitollinen siitä, että minulla on ollut mahdollisuus viettää monet juhannukset järvimaisemissa, niin tänäkin vuonna. Kiitos! ♥

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine.
Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?"


Kristin Hannahin romaani Satakieli tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti.

Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaakseen vallitsevaa yhteiskunnallista tilaa.

Tarina sijoittuu kahdelle aikatasolle. Liikkeelle lähdetään vuodesta 1995, kun Vi…

Alex Michaelides: Hiljainen potilas

"Alician asianajaja oli niin ikään paikalla, mutta Alicia pysyi vaiti koko tapaamisen ajan. Silloin tällöin hänen kalvakat huulensa värähtelivät, mutta ääntä ei kuulunut. Hän ei vastannut ainoaankaan kuulustelijan esittämään kysymykseen eikä sanonut mitään edes siinä vaiheessa, kun tämä syytti häntä Gabrielin murhasta ja määräsi hänet pidätettäväksi. Alicia ei suostunut sen enempää kiistämään kuin myöntämäänkään syyllisyyttään.
Hän ei puhunut enää koskaan."

Hiljainen potilas kertoo nimensä mukaisesti hiljaisesta potilaasta. Hän ei ole pelkästään hiljainen vaan lähes täysin eristäytynyt muista ja oikeastaan kaiken vuorovaikutuksen ulottumattomissa.

Hiljainen potilas on Alicia Berenson. Hän on taiteilija ja murhaaja, joka ampui raa'asti aviomiehensä ja vaikeni sen jälkeen. Yleisen mielipiteen tuomitsema nainen näyttäytyy tarinassa monenlaisessa valossa: jonkun mielestä hän on väkivaltainen ja arvaamaton, jonkun mielestä herkkä ja kykenemätön tappamaan ketään. Mikä on totuus?