Siirry pääsisältöön

Tove Jansson: Vaarallinen juhannus

"- Heillä on juhannuskokko, sanoi Niiskuneiti.
- Niin on, vastasi Muumipeikko surumielisesti. Emme ole lainkaan muistaneet, että nyt on juhannusilta."
Tove Jansson: Vaarallinen juhannus (WSOY 2000, 14. painos)
Ruotsinkielinen alkuteos Farlig midsommar 1957
Suomentanut Laila Järvinen
140 sivua
Tove Janssonin muumikirja Vaarallinen juhannus sopii erittäin hyvin luettavaksi juuri juhannuksen alla. Paitsi että kirjasta välittyy kuva erilaisesta ja erikoisesta juhannuksesta, on teos mainiota ajanvietettä, joka viihdyttää ja ilahduttaa.

Kirja alkaa oudosta luonnonmullistuksesta, kun vuori syöksee tulta ja suuri laine syöksyy läpi Muumilaakson. Seuraavana aamuna maisema on muuttunut aivan toisenlaiseksi:
Poissa olivat jasmiinit ja sireenit, poissa silta ja koko joki. Kuohuvasta vedestä pisti esiin vain vähän puuvajan kattoa. Siinä istui pieni hytisevä seurue, nähtävästi metsän väkeä, tarrautuneena kiinni katonharjaan.
Tästä alkutilanteesta alkaa seikkailu, joka vie muumiperheen ystävineen teatterin ihmeelliseen maailmaan, Nuuskamuikkusen tuhotyöretkelle ja Muumipeikon ja Niiskuneidin vankilaan. Myyn vie puolestaan vesi mennessään. Tarinassa tustutaan äreään Emmaan ja surulliseen Miskaan sekä Vilijaanaan, joka odottaa vieraita. Muumipapan kirjalliset taidot pääsevät käyttöön, kun hän alkaa kirjoittaa näytelmää.

Teoksesta välittyy ihanan huoleton asenne elämään. Kun tulva on vallannut kodin, Muumimamma toteaa hilpeänä, että hän ei pese astioita. Uusiin tuttavuuksiin muumit suhtautuvat avoimen uteliaasti, vaikka vastaan tulee jos jonkinmoista joukkoa.

Vaarallinen juhannus on ihastuttava tarina eräästä juhannuksesta. Kertomuksessa on huumoria ja vetävää jännitettä, joka kantaa hienosti läpi tarinan. Tätä teosta voi ehdottomasti suositella lukijalle, joka haluaa sukeltaa muumien maailmaan kirjan muodossa.

Tästä muumitarinasta ovat kirjoittaneet myös Jokke, Linnea, Hanna, Cilla, Maija, LauraAnna J. ja Sara.

Kirjabingosta nappaan tällä kirjalla pokkari-ruudun.


Ja tämän kirjan myötä toivotan kaunista, rentouttavaa ja mukavaa (ei vaarallista) juhannusta kaikille!

Kommentit

  1. Ihanaa juhannusta sinullekin Jonna! Tänä juhannuksena tuo Jansson on aika ehdoton. Ehkäpä minäkin kaivan kirjan hyllyni uumenista esiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt voi ainakin hyvin mielin lueskella, kun sää ei taida juuri ulkoilua suosia. :)

      Poista
  2. "Kun tulva on vallannut kodin, Muumimamma toteaa hilpeänä, että hän ei pese astioita." - Ihana muumien maailma! Lempeitä juhannustuulia sinulle :)

    VastaaPoista
  3. Muumit (ja Tove!) näyttivät rakastavan vauhtia ja vaarallisia tilanteita :)

    Toivotan sinulle ihanaista juhannusaikaa! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! :) Ihana asenne, kun isokaan mullistukset eivät saa aikaan hermoromahdusta.
      Kiitos, Kaisa Reetta! ♥

      Poista
  4. Muumikirjoja pitäisi totisesti lukea enemmän. Toven hahmoilla on aina niin mainio asenne elämään. :) Ja mikä ihana laiturikuva! Olen viettänyt koko juhannuksen perisuomalaisen katkeruuden vallassa, sillä mahdollisuutta laituriloikoiluun ei meikäläisellä ole. Mutta antaapahan puhtia omasta mökistä haaveiluun (ja säästämiseen :D). Oikein hyvää juhannusta! <3

    VastaaPoista
  5. Muumien elämänasenteesta pitäisi kyllä ottaa opiksi. :)
    Olen suunnattoman onnellinen ja kiitollinen siitä, että minulla on ollut mahdollisuus viettää monet juhannukset järvimaisemissa, niin tänäkin vuonna. Kiitos! ♥

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kirjabloggaajien klassikkohaaste, osa 13 – ilmoittaudu mukaan!

Klassikkohaasteen logo: Niina T. Kirjabloggaajien klassikkohaaste lähestyy taas! Haasteen kolmastoista osa on vuorossa heinäkuun viimeisenä päivänä, joten aikaa klassikon lukemiseen on kosolti – nyt siis valikoimaan, mikä kirja sopivasti kutkuttaa ja houkuttaa!  Klassikkohaasteen viralliset säännöt: 1. Valitse klassikko, jonka olet jo pitkään halunnut lukea, ja ilmoita valinnastasi tämän postauksen kommenttikenttään. (Voit myös vain ilmoittaa osallistumisestasi haasteeseen ja päättää klassikon myöhemmin.) 2. Lue valitsemasi klassikko. 3. Kirjoita postaus lukemastasi klassikosta ja julkaise postauksesi 31.7.2021. Linkitä postauksesi koontipostaukseen, jonka julkaisen blogissani edellisenä päivänä. 4. Kehu itseäsi: selätit klassikon - ja ehkä jopa nautit siitä! 5. Toista kohta neljä useasti! Voit osallistua myös ilman blogia. Jätä silloin tieto lukemastasi klassikosta haasteen koontipostaukseen ja kerro ajatuksesi kirjasta. Somessa käytetään tunnistetta  #klassikkohaaste . Haasteeseen vo

Laura Malmivaara: Vaiti

Tämä talon puolikas on vain minun. Kaikesta muusta olen luopunut, mutta en tästä. Täällä olen turvassa. Kukaan ei odota minun sanovan yhtään mitään. En ota puhelinta esiin laukusta. Ikkunasta siivilöityvä valo on pehmeää, harmonia näennäisen täydellinen. Vain mahassa vellova möykky etoo.  Laura Malmivaara: Vaiti Otava 2021 kansi Elina Warsta 243 sivua äänikirjan kesto 6 t 46 min lukijat Laura Malmivaara ja Marja Packalén Laura Malmivaaran esikoisteos Vaiti  vie minäkertojan mielenmaisemaan. Autofiktiivisen romaanin päähenkilö muistuttaa kirjailijaa itseään, hänen ex-puolisonsa Atte taas tuo mieleen Malmivaaran entisen puolison, työtavoistaan syntyneessä kohussa ryvettyneen Aku Louhimiehen. Tyttäriä pariskunnalla on kaksi, kuten oikeassakin elämässä. Vaiti  ei kerro kuitenkaan yksinomaan siitä, miten Atte – Aku – kärsii kohun keskellä tai miten ryöpytys vaikuttaa perheeseen. Se on yksi sivujuonne, mutta ennemminkin romaanissa on kysymys minäkertojasta, hänen suhteestaan läheisiinsä ja e

Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia

"Panin soimaan Lordin levyn. Jos siihen ei Paavo Pesusieni reagoi, niin sitten ei mihinkään. Mitään ei tapahtunut. Paavo makasi edelleen lattialla kuin ruumis." Anna-Leena Härkönen: Ihana nähä! ja muita kirjoituksia (Otava 2015) 173 sivua Anna-Leena Härkösen teos Ihana nähä! ja muita kirjoituksia  sisältää kirjailijan havaintoja, oivalluksia ja omakohtaisia kokemuksia monista aiheista matkustamisesta naisena olemisen vaikeuteen ja äitiydestä vanhustenhoitoon. Kirjoittaja ottaa kantaa vahvasti ja napakasti, huumoria unohtamatta. Kyytiä saavat esimerkiksi asiakaspalvelun möröt ja Suuret Äidit. Moni huomio saa lukijan nyökyttelemään päätään ilahtuneena, sillä Härkönen kirjoittaa tutuista ilmiöistä tunnistettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Mielikuvia luodessaan kirjailija saa lukijansa hyrisemään ilosta, ellei jopa nauramaan äänen. Nuorempana näin vanhenemisessa yhden ainoan hyvän puolen: sen kun saa mielenrauhaa ja tasapainoa. Kuvittelin, miten jakelen lempeästi hymy