Siirry pääsisältöön

Oma kirjahylly -projekti - ja kuinkas sitten kävikään?

Nämä kirjat ovat lojuneet hyllyissäni lukemattomina.
Vuosi sitten maaliskuussa listasin oman kirjahyllyni kirjoja, joita en ollut vielä tullut avanneeksi. Kirjoja löytyi 26, ja tavoitteekseni asetin, että luen vuodessa kirjoista puolet eli 13 kappaletta. Innokkaasti tein suunnitelmaa niin, että kunkin kuukauden kohdalle merkitsin kaksi - parin kohdalle kolme - kirjaa, joista tulisi vähintään yksi juuri tuona nimenomaisena kuukautena lukea. Mutta kuinkas kävi?

Työ lähti käyntiin vallan mainiosti. Maaliskuusta elokuulle luin kaikki listalle merkitsemäni kirjat, eli kolmentoista kirjan tavoite täyttyi lopulta varsin helposti. Mutta sitten lässähti. Kaikki loppuvuoden kirjat jäivät lukematta ja alkuvuoden aikana olen lukenut vain yhden lukemattoman teoksen hyllystäni. Eli luin yhteensä 14 kirjaa ja lukemattomia kirjoja hyllyistäni edelleen löytyy (eikä nyt tässä kohtaa puhuta uusista hankinnoista, jotka ovat ilmaantuneet vanhojen kirjojen seuraksi).

Luetut kirjat

Maaliskuu 2014
Huhtikuu 2014
Toukokuu 2014
Kesäkuu 2014
Heinäkuu 2014
Elokuu 2014

Lukematta jäivät

Elokuu 2014
  • Laulajainen, Leena: Keinu meren yllä
Syyskuu 2014
  • Adichie, Chimamanda Ngozi: Huominen on liian kaukana
  • Irving, John: Vapauttakaa karhut!
Lokakuu 2014
  • Dostojevski, F.M.: Riivaajat
  • Susi, Pauliina: Ruuhkavuosi
Marraskuu 2014
  • Márguez, Gabriel García: Sadan vuoden yksinäisyys
  • Karjalainen, Tuula: Tove Jansson. Tee työtä ja rakasta.
Joulukuu 2014
  • Kinsella, Sophie: Minishoppaaja
  • Hesse, Hermann: Siddhartha
Tammikuu 2015
  • Nicholls, David: Kaikki peliin
Helmikuu 2015
  • Melleri, Arto: Pääkallolipun alla
  • Coelho, Paulo: Zahir

Vuosi sitten totesin, että jos luen kirjoista vähintään puolet, annan itselleni luvan mennä hyvällä omallatunnolla taas kirjaostoksille. Se lupaus on kyllä tullut ongelmitta lunastettua: kirjapinojen määrä ei projektini myötä ole suinkaan päässyt vähentymään. Mutta sehän on mukavaa, että lukemista riittää!

Projektini myötä huomasin, että kovin suunnitelmallinen lukeminen ei ole minun juttuni. Mieluummin valikoin luettavaa fiilispohjalta kuin jonkin ennalta tehdyn suunnitelman mukaan. Toki välillä on hyvä palauttaa mieleen, mitä kirjoja on lukematta, mutta näin tarkkojen suunnitelmien tekeminen ei minun kohdallani kovin hyvin toimi, vaikka tavoitteeni saavutinkin.

Kommentit

  1. Minulle jäi aika lailla samat fiilikset omasta hyllyprojektistani. :) Enää en edes uneksi mistään listalukemisista, sillä semmoinen ei näköjään vain sovi minulle. Omia on tullut luettua sentään edes vähän viime aikoina, aina joku silloin tällöin. Mm. tammikuun 2015 kirjasi (Nicholls) taisin lukea juuri tammikuussa. :D Paljon hienoja sait kyllä luettua, mm. Anna Karenina, Kurjat ja Saatana saapuu Moskovaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli muuten ihan lohdullista huomata, että kirjahankinnoissani on joku tolkku ollut mukana: ihan kammottavia kirjoja ei ainakaan noihin lukemiini opuksiin mahtunut. :) Ja nuo mainitsemasi klassikot olivat kyllä hienoja! Eli ainakin tästä projektista seurasi se, että tuli nuo hienot kirjat vihdoin luettua.

      Poista
    2. Hyvinhän se meni! Oma urakkani tyssäsi viiteen kirjaan, ja viidentenä oli juuri tuo SSM, Bulgakovin mestariteos, josta olin aivan innoissani. Ehkä hyllyssä olisi aarteita lisääkin... Aika ajoin kannattaa ainakin vähän lukea hyllyään puhtaaksi.

      Kävin muuten lukemassa arviosi SSM:stä (en tajua, miten se on mennyt minulta ohi) ja kirja muistui niin elävänä mieleen. Mieletön opus!

      Poista
    3. Alku meni tosiaan yli odotusten, mutta sitten tökkäsi. :)
      SSM on kyllä hieno. Jossain vaiheessa sen pariin pitää palata uudelleen, luulen.

      Poista
  2. Jos lainkaan lohduttaa niin minulla on ylätasanteen lipaston päällä montakymmentä lukematonta kirjaa, es edes kehtaa laskea niitä :). Ostan kirjoja ihan vain fiiliksen ja sen mukaan mitä myös antikvariaateista satun löytämään -- eihän niitä voi sinne jättää kun tilaisuus voi mennä ohi enkä sitten enää löydä juuri sitä mielenkiintoista opusta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän kiinnostava kirja on pakko ostaa, kun se kohdalle osuu. Ei välttämättä osu toiste! :) Ehkä se vain on niin, että niitä lukemattomia kirjoja on omassa hyllyssä pakko olla, että säilyy joku tasapaino elämässä.

      Poista
  3. Kirjahyllyni on saavuttamassa pakonopeuden: se kasvaa nopeammin kuin ehdin lukea. Muuton jälkeen oli hetken rauhallista, mutta nyt materialismini ottaa jälleen vallan. Jotkut bibliomaanikot kertovat, että on vapauttava tunne, kun tajuaa, ettei ehdi lukemaan elämänsä edes oman hyllynsä kirjoja. :-)

    Ehkä kirjahylly, jossa on vain luettuja kirjoja, on kuin viinikellari, jossa on vain tyhjiä pulloja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan mahtava vertaus, kiitos Juha! Nyt viimeistään vapaudun siitä pakkomielteestä, että kaikkien omien kirjojen pitäisi muka olla luettuna. Ei pidä!

      Poista
  4. Fiilispohjalta lukeminen on myös minun juttuni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän hankkeen myötä tajusin, että liika suunnitteleminen on tehokas tapa tappaa lukemisen ilo. Fiilistely kunniaan! :)

      Poista
  5. Listaaminen on kivaa. Toteutuu, jos on toteutuakseen. Itse ainakin saan jotain kummaa tyydytystä ihan siitä pelkästä suunnittelustakin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, olen niin samaa mieltä: listojen tekeminen ja suunnitteleminen on jotenkin vain niin mukavaa. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse

Anthony Doerr: Taivaanrannan taa

Kun Anna lakaisee ompelimon työhuoneen lattiaa, kun hän raahaa taas kangaspakkaa tai hiilisankoa, kun hän istuu ompelimossa Marian vieressä sormet turtina ja hengitys silkin yllä huuruten, hän harjoittelee kirjaintensa piirtämistä mielensä tuhannelle tyhjälle sivulle. Joka merkki edustaa äännettä ja äänteitä yhdistelemällä muodostetaan sanoja ja sanoja yhdistelemällä rakennetaan maailmoja. Anthony Doerr: Taivaanrannan taa WSOY 2022 alkuteos Cloud Cuckoo Land suomentaja Seppo Raudaskoski kansi Martti Ruokonen 554 sivua äänikirjan lukija Jukka Pitkänen kesto 16 t 38 min Kolme eri aikakautta, kolme eri paikkaa, kolme päähenkilöä: keskiaika, nykypäivä ja tulevaisuus; Konstantinopoli, Idaho ja avaruus; Anna, Zeno ja Konstance. Anna on orpotyttö, joka oppii lukemaan. Keskiajalla se ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys varsinkaan, kun Anna sattuu olemaan tyttö. Annan rinnalle asettuu toinen keskiajan tärkeä hahmo, Omeir, joka on joutunut jo pienenä jättämään kotiseutunsa. Kotinsa hän jä

Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi

Ja sitten se hetki, jona tiesin sen tapahtuvan: kaikki se viini, Jonasin kaunis lausuntaääni, mieheni Peter sohvalla grappahuuruissaan, kolme lastani unten mailla mökissään, äiti jo pesemässä astioita tiskialtaassa kirkkaankeltaiset kumihanskat käsissään illallisvieraista vähät välittämättä. Katseemme viipyivät toisissaan sykäyksen liian pitkään.  Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi Tammi 2022 alkuteos The Paper Palace 2021 suomentanut Tuulia Tipa alkuperäiskansi Lauren Peters-Collaer 403 sivua Kesä Cape Codissa. Koolla koko perhe; Elle ja Peter, heidän lapsensa, Ellen äiti. Lapsuuden tuttu mökkikylä Perämetsä ja kaikki on kuten tavallisesti. Vaan ei sittenkään ole. Edellisyönä Ellen maailma on nyrjähtänyt tavanomaisilta raiteiltaan. Hän on pettänyt aviomiestään Jonasin kanssa. Jonasin, jonka hän on tuntenut ikuisuuden ja jonka kanssa hänen piti mennä naimisiin. Niin sovittiin jo teini-iässä. Elämä kuitenkin tuli sopimuksen tielle. Tapahtui liian paljon, ja kertomuksen nykyhetkessä El