Siirry pääsisältöön

Alkuvuoden lukemisista


Viime vuonna tein jonkinlaisen lukukoosteen kuukausittain, mutta jossain vaiheessa väsähdin, kun koosteen kirjoittamisen aika tuntui tulevan aina vain nopeammin. Vuodenvaihteen muutosten myötä lukuaikani väheni reilusti, joten koin, että on hyvä siirtyä lukukoosteiden osalta harvempaan tahtiin. Kolmen kuukauden väli tuntuu aika mukavalta ajatukselta, ja tässä nyt siis ajatuksiani vuoden ensimmäisestä neljänneksestä.

Kirjan vuosi 2015 on käynnistynyt ennakkoon odottamallani tavalla. Viime vuoden määriin luettujen kirjojen suhteen en mitenkään tule pääsemään, koska tammikuussa alkanut työ vaatii osansa. Mutta olen silti ehtinyt aivan mukavasti kirjojen pariin: tammikuussa luin kahdeksan kirjaa, helmikuussa yksitoista  ja maaliskuussa 11, joista tosin yksi oli novelli. Naisten ja miesten kirjoittamien teoksien määrä meni muuten sattumalta tasan: molempien lukumäärä on 14. Lukemistani teoksista kahdella oli useampia kirjoittajia.

Hiljattain urakoin kaikkiin postauksiini tiedon kirjan alkuperästä, kun aiemmin mainitsin erikseen vain, jos lukemani teos oli kustantajalta saamani arvostelukappale. Alkuvuonna olen lukenut yksitoista arvostelukappaletta, 14 itse ostamaani kirjaa, neljä kirjastolainaa ja yhden lahjakirjan. Suhde ei ole aivan tavanomainen, kun kirjastolainoja on tällä kertaa noin vähän - aiemmin ehdoton enemmistö lukemistani kirjoista on ollut peräisin kirjastosta.

Alkuvuoden parhaita lukuelämyksiä ovat tarjonneet sellaiset kirjat kuin Joni Skiftesvikin Valkoinen Toyota vei vaimoni, Yasunari Kawabatan Lumen maa, Per Pettersonin Hevosvarkaat ja Frank McCourtin Seitsemännen portaan enkeli. Emma Hooperin teokselta Etta ja Otto ja Russell ja James odotin hieman enemmän, samoin Jean-Paul Didierlaurentin romaanilta Lukija aamujunassa - huonoja kirjoja tosin ei kumpikaan ole, minkä osoittaa esimerkiksi se, että kehuvia bloggauksia niistä on kirjoitettu. Aina vain eivät lukija ja kirja täysin kohtaa.

Tähän väliin on vielä pakko ihmetellä, miten usein käy niin, että joku tematiikka tulee vastaan useassa kohtaa. Nyt esillä ovat olleet kadonneet tytöt: ensimmäinen tuli vastaan Tiina Raevaaran uutuusteoksessa Yö ei saa tulla, sitten kävin katsomassa Jyväskylässä hienon nuorten näytelmän nimeltä Kaarna, jonka on kirjoittanut Anna Krogerus ja jossa teinityttö on vuosia aiemmin kadonnut. Ja nyt luen jännitystarinaa, jonka keskiössä on kadonneen tytön arvoitus.

Mitäs muuta kuin kadonneen tytön arvoitusta seuraavaksi? Kevättä on ilmassa ja nautin suuresti lisääntyvästä valosta ja auringonpaisteesta (paitsi että tänään pyryttää lunta). Vaikka töihin paluu on lukemisiani vähentänyt, olen nauttinut uudenlaisesta arjen tahdista ja työn haasteista. Perheen pienimmäinen on asettunut päivähoitoon mutkattomasti ja elämä tuntuu tällä hetkellä sangen mukavalta. Kun illalla jää edes hieman aikaa asettua hyvän kirjan ääreen kaikkien tohinoiden jälkeen, on päivä onnistunut. Kirjoista mainittakoon, että pian kirjoitan ainakin eräänlaisesta uudenlaisesta kirjamuodosta ja pöydällä odottaa kiinnostava kirjapino lukuvuoroaan.

Ai niin: blogini sivunkatseluissa ylittyi viikko sitten maaginen 100 000 katselun raja. Vaikka tiedän, että osa niistä on koneiden tekemiä, on kivaa tietää, että teksteilläni on myös lukijoita. Kiitos sinulle, joka nyt luet tätä tekstiä, ja kiitos kaikille blogissani vieraileville!

Kommentit

  1. Päätin kokeilla kuukausikoostetta tänä vuonna, ja kolmen koosteen jälkeen tuntuu vielä ihan hyvältä. :) Aloitin koosteiden teon blogin alussa tilastokatsauksilla, ja se taas ei sopinut minulle lainkaan. Onneksi itselle sopivaa muotoa voi kokeilla ja hakea rauhassa - väkisin ei ainakaan kannata koontia vääntää. :) Mukavaa, että työhön paluu on sujunut hyvin ja arki rullaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosiaan onni, että itselle sopivaa tapaa saa etsiskellä aivan rauhassa. :) Olen niin mielikuvitukseton, että joka kuukausi toistuvan koosteen kirjoittaminen alkoi tuntua siltä, että toistan itseäni. :D

      Poista
  2. Ihanaa, että pidit Lumen maasta ja Hevosvarkaista. Ne ovat minunkin mieleeni ja sellaista "oi!"-ainesta. :) Hooperin kirjastakin olen samaa mieltä, odotin paljon enemmän, sain keskinkertaisen lukukokemuksen.

    Jos olisimme Facebookissa, peukuttaisin töihinpaluukuulumisiasi.

    Hyvää pääsiäisviikkoa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja kuvitteellisesta peukutuksesta! :) Olen tosi iloinen, kun arki on ennakkopeloistani huolimatta sujunut niin mukavasti.
      Kiitos samoin, hyvää pääsiäisen aikaa!

      Poista
  3. Paljonhan ehdit lukea töihin palaamisesta huolimatta. Tsemppiä arkeen! Lukeminen onkin sitten rentouttavaa kaiken hullunmyllyn jälkeen - omat kokemukseni ovat samansuuntaiset, vaikka noihin määriin en ylläkään.

    Seitsemännen portaan enkeliä voisin taas ryhtyä hehkuttamaan, mutta todettakoon vain, että hyvä mieli tulee jo pelkästä nimen näkemisestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen yrittänyt kovasti pitää lukuharrastuksestani kiinni, vaikka työt alkoivat. Aiempina vuosina tosin kevään tullen on jaksanut lukea lähinnä naistenlehtiä, mutta nyt on ollut tarjolla niin kiinnostavia kirjoja, että hyvin olen kyennyt uppoutumaan. :)

      McCourtin teos on kyllä ihana! Olen niin iloinen, että sain kirjan vihdoin luettua.

      Poista
  4. Bloggaustahtisi on töihinpaluustasi huolimatta kova. Ja olet lukenut niin monia hyviä kirjoja!

    Toivottelen sinulle hyviä lukuhetkiä seuraavallekin kvartaalille! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä iloinen, että lukuaikaa on edelleen jäänyt ja että tielleni on sattunut niin hyviä kirjoja.
      Kiitos! <3

      Poista
  5. Olipa mukavia kuulumisia. :) Komppaan muita: olet tosiaan ehtinyt lukea ja blogata hurjan paljon työhön paluusta huolimatta. Ja olet lukenut todella hyviä kirjoja, joista etenkin Hevosvarkaisiin ja Valkoiseen Toyotaan ihastumisesi lämmittävät erityisesti mieltä. ♥

    Rentouttavaa ja kaunista pääsiäisviikonloppua! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo molemmat mainitsemasi kirjat ovat niin ihania. Vaikka en olisi mitään muuta lukenut, olisi alkuvuosi pelkästään niiden vuoksi upea. :)
      Kiitos samoin! <3

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…