Siirry pääsisältöön

Enni Mustonen: Mustasukkaiset - Järjen ja tunteen tarinoita #2

"Senaatille oli eilisiltana tuotu Pietarista keisarin allekirjoittama manifesti, jossa kumottiin Suomen omat lait. Ensimmäisen kerran maisteri Bergström katsoi minua silmiin. Totta kai olin tervehtinyt miestä kädestä niin kuin kaikkia muitakin opettajakunnan jäseniä, kun rehtori oli esitellyt minut uutena saksan kielen sijaisopettajana ensimmäisenä aamuna. Mutta vasta sinä hetkenä me kaksi näimme toisemme."
Enni Mustonen: Mustasukkaiset
- Järjen ja tunteen tarinoita
(Otava 2005)
Äänikirjan kesto 6 h 51 min.
Lukija Erja Manto
Sain valita yhden kirjan maksutta Elisa Kirjan valikoimista, ja päädyin Enni Mustosen teoksen Mustasukkaiset äänikirjaversioon, jonka lukee Erja Manto. Teos on toinen osa Järjen ja tunteen tarinoita -sarjaa, mutta vaikka ensimmäinen osa Nimettömät onkin jäänyt minulle vieraaksi, pääsi vauhtiin hyvin mukaan näinkin.

1800- ja 1900-lukujen taitteen Helsinkiin sijoittuvan tarinan keskiössä ovat ompelijatar Hilma Maria Mäkelä ja neiti Anna Sofia Ahsltedt, joka opiskelee Aleksanterin yliopistossa saatuaan vapautuksen sukupuolestaan ja saa ensimmäisen työpaikkansa saksan kielen opettajana. Naisia yhdistää Augusta Ahsltedt, jonka luona Anna asuu ja jonka pihapytingissä asuu Hilma, joka aiemmin toimi Ahsltedtien piikana.

Romaanissa kuvattava aika on mielenkiintoinen. Tarinan alussa puhuttaa helmikuun manifesti. Kenraalikuvernööri Bobrikov johtaa venäläisten suomalaisiin kohdistamia sortotoimia, ja kansallishenki elää kansan keskuudessa vahvana. Kaduilla partioivia santarmeja saa varoa varsinkin, jos sattuu kantamaan mukanaan kiellettyjä lentolehtisiä. Näissä oloissa niin Hilma kuin Anna elävät tavallista elämää, tekevät töitä ja haaveilevat tulevaisuudesta. Oma asema ja perheen perustaminen mietityttävät samalla, kun kotimaassa puuhataan suuria asioita.

Romaani on naisille suunnattu historiallinen tarina romanttisine vivahteineen, mutta missään tapauksessa sitä ei pidä leimata kevyeksi ihmissuhdehötöksi. Enni Mustonen tekee menneisyydestä elävän kuvatessaan yhteiskunnallisia oloja ja naisen asemaa, ja kotimaamme historiasta kiinnostuneelle kirjalla on varmasti annettavaa. Loppu jää sen verran avoimeksi, että taidanpa tilaisuuden tullen tutustua myös sarjan seuraavaan osaan, joka on nimeltään Lipunkantajat.

Äänikirjakokemuksesta

Erja Manto on aiemminkin ollut lukijana joissakin aiemminkin kuuntelemissani äänikirjoissa, ja pidän hänen tavastaan lukea. Mustasukkaiset tuntui myös sopivan hyvin kuunneltavaksi, sillä tarinan käänteissä oli melko helppo pysyä mukana, vaikka ajatus saattoi välillä harhailla.

Sitten tuleekin mutta. Kaiholla muistelen aikoja, kun Elisa Kirjan äänikirjan saattoi pysäyttää mihin kohtaan vain ja seuraavalla kerralla äänikirja jatkui automaattisesti siitä kohdasta, mihin kuuntelu oli jätetty. Jossain vaiheessa huomasin, että tuo automaatio ei enää mutkattomasti toiminutkaan vaan usein äänikirja jatkui mistä sattui. Twitterissä sain Elisa Kirjalta ohjeen, että kannattaa merkitä kirjanmerkillä kohta, jossa on menossa, jotta seuraavalla kuuntelukerralla kohdan löytää helposti. Tämä on tietenkin hankalaa, jos haluaa merkitä muistiin myös muita kohtia kuin niitä, missä kohtaa on milloinkin menossa - merkintöjä alkaa pian olla muistissa turhan paljon. Mutta ei auta: jos kirjanmerkki helpottaa kuuntelukohdan löytämistä, sitten sitä käytetään.

Jostain syystä tämän äänikirjan kohdalla kuuntelukokemus muodostui kovin turhauttavaksi. Ensinnäkin kirjanmerkit eivät jostain syystä tallentuneet lainkaan. Toiseksi keskeytyneen kuuntelun jälkeen kirja alkoi yleensä aivan alusta. Sitten piti vain muistella, missä kohtaa saattoi olla menossa. Kolmanneksi juuri tämän äänikirjan kohdalla sattui useamman kerran niin, että kesken kuuntelun äänikirja hyppäsi johonkin toiseen kohtaan.

Käyttömukavuus ei siis ainakaan tällä kertaa ollut lähelläkään kohdillaan. Äänikirjoja on mukavaa kuunnella esimerkiksi pitkillä automatkoilla, joten aivan helposti en haluaisi niistä luopua. Toisaalta en kuitenkaan halua turhautua mokomien teknisten ongelmien takia yhä uudelleen. Onkohan nyt siis aika etsiä Elisa Kirjan palvelujen tilalle jotain korvaavaa vai jättää äänikirjat unholaan?

Kommentit

  1. Olen kuunnellut Elisan äänikirjoja jonkin verran puhelimesta, mutta en ole vielä törmännyt tuohon, ettei kuuntelukohta jää muistiin. Todella ärsyttävää, jos noin käy. Eikä erillinen kirjanmerkkien tallentaminen taatusti ole hauskaa, itse varmaan turhautuisin moiseen melko nopeasti. Itse en enää osaisi olla ilman äänikirjoja, sillä autossa niitä just on hauska kuunnella. Kirjaston tarjontaa olen käyttänyt myös, vaikka sieltä saa vaan cd:n muodossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella ärsyttävää tuo tosiaan on! Jossain vaiheessa homma toimi hyvinkin hienosti ja mutkattomasti, vaan eipä enää. :( Kuuntelen äänikirjoja mielelläni, kun ulkoilen, joten puhelimeen ladattavat kirjat olisivat käyttötarkoitukseeni sopivimpia.

      Poista
  2. Olen kuunnellut koko Järjen ja tunteen tarinoita -sarjan ja viihtynyt mainiosti. Sekä oppinut paljon Suomen viime vuosisadan historiasta. Lainasin äänikirjat CD-kasetteina, ja ne toimivat hyvin auton soittimessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä olikin tavattoman ihastuttavaa se, miten historia herää tarinan myötä eloon.

      Poista
  3. Minä olen lukenut nämä ihan perinteisinä paperikirjoina useampi vuosi sitten. Mustosen historialliset romaanit ovat suosikkejani ja niissä saa aina paitsi kiehtovan lukukokemuksen myös hyvän kertauksen kulloisestakin historian ajankohdasta :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ollut aiemmin tästä sarjasta kuullut, ja ennakkokäsitykseni oli jotenkin aivan vääränlainen. Nyt sarja alkoi kiinnostaa enemmän.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haaste: kirjankansibingo

Haasteeseen osallistuvat saavat käyttää bingokuvaa omissa postauksissaan. Kesän ajalle on varmasti taas luvassa monenmoista haastetta, ja päätin minäkin - ensimmäistä kertaa muuten - kyhätä kokoon lukuhaasteen. Viime kesänä Le Masque Rouge -blogin Emilie emännöi kirjabingoa , ja siitä kehittelin edelleen kirjankansibingon. Bingorivejä täytetään lukemalla kirja, jonka kansikuva vastaa kutakin bingoruutua. Eli jos luetun kirjan kansikuvassa on lapsi, saa ruksata kyseisen lokeron. Bingo muodostuu vaakasuorasta, pystysuorasta tai vinottaisesta, kulmasta kulmaan ulottuvasta rivistä, jossa on viisi lokeroa. Samaa kirjaa ei voi käyttää useampaan lokeroon. Lokeroiden täyttämisessä saa käyttää omaa tulkintaa, kunhan ei vihreää lue punaiseksi. Haaste alkaa huomenna 15.5. ja päättyy 15.8. Elokuun loppuun mennessä toivon jonkinlaista bingokoontia, joka tulisi linkittää tämän postauksen kommentteihin. Bingoajien kesken arvotaan syyskuun alussa jonkinlainen kirjallinen palkinto. Koska tä...

Historiallista romantiikkaa 💓

Äänikirjakoosteessa on tarjolla historiallisia romaaneja: tämänkertaisessa kvartetissa kohdataan monenlaisia tunteita ja erilaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä. 1700-luvun skotlantilaislinnasta siirrytään ensin parisataa vuotta ajassa eteenpäin mutta pysytään Skotlannissa. Sen jälkeen aika pysyy kuta kuinkin samana mutta maisema vaihtuu Petsamoon. Viimeisessä romaanissa taas liikutaan hieman pohjoiseen ja mennään ajassa hitusen verran taaksepäin. **********   Samassa ovi avautui koputtamatta. Tulija ei ollut palvelijatar eikä edes Charlotten äiti, vaan Fingal MacTorrian, joka marssi sisään naistenhuoneeseen kuin maailman luonnollisimpana asiana. – Täällä kaivataan kuulemma apua, mies sanoi. Kaisa Viitala: Klaanin vieraana Karisto 2024 kansi Timo Numminen äänikirjan lukija Emma Louhivuori kesto 15 t 32 min Kaisa Viitalan historiallinen romaani Klaanin vieraana  aloittaa Nummien kutsu -sarjan, joka sijoittuu 1700-luvulle. Päähenkilö on Agnes, lontoolaisperheen hellitty tytä...

Gianni Solla: Ystävyyden oppimäärä

Alkuvuosina yritin säilyttää sen vahvan tunteen, joka oli liittänyt minut Nicolasiin ja Teresaan. He olivat minulle nyt vielä välttämättömämpiä kuin silloin, koska he määrittivät, millainen halusin olla, syyn, miksi olin lähtenyt, ja ainoan syyn, miksi voisin palata. On piikkejä, jotka tekevät kipeää vasta silloin, kun niitä yrittää vetää ulos lihasta. Minun tapauksessani piikillä oli nuo kaksi nimeä. Gianni Solla: Ystävyyden oppimäärä Otava 2024 alkuteos Il ladro di quaderni  2023 suomentanut Helinä Kangas 248 sivua Ystävyyden oppimäärä on kertomus siitä, miten oppimattomasta sikopaimenesta tulee maineikas koomikko, jonka monologit viihdyttävät ihmisiä. Kaikki alkaa vuodesta 1942, kun pieneen Tora e Piccillin kylään Italiaan saapuu Mussolinin käskystä joukko juutalaisia peltotöihin. Heidän joukossaan on Nicolas, kaunis nuorukainen, jonka pahoinpitelyn osallistuu ontuva sikatilan poika Davide, romaanin minäkertoja.  Vaikka nuorukaisten välit eivät ole alkuun kovin lupaavat, he...