Siirry pääsisältöön

Satu Piispa-Hakala: Pieniä sankaritekoja

"- Täällä riehuu terroristeja, Puruskainen sanoo.
- Jotka kulkee öisin löysäämässä ulkovalojen polttimoita?

Puruskainen nyökyttelee ja hieroo käsiään yhteen. Hän kehottaa pitämään pienempää ääntä. Miehen mukaan joku instanssi on tarkkaillut pihoja ja asukkaita, selvittänyt lampputyypit ja ehkä harjoitellutkin kupujen ja suojusten avaamista."
Satu Piispa-Hakala:
Pieniä sankaritekoja
(Kustannus Aarni 2015)
157 sivua
Satu Piispa-Hakalan esikoisteos Pieniä sankaritekoja on uuden, kiinnostavan Aarni-kustantamon ensimmäinen julkaisu. Tarinan keskiössä on nuori nainen, Anna, joka haluaa pelastaa maailman toimimalla tyhjien puheiden sijaan. Hänen toimensa ovat pieniä mutta aiheuttavat niiden tielle osuneille päänvaivaa, ja lopulta aika monen ihmisen tie risteää nuoren ekoihmisen kanssa. Omien vanhempiensa kanssa Anna yrittää tietoisesti pitää tiet erillään, mutta kohtaamisia ei voi loputtomiin välttää, vaikka arvomaailmat eroavat ja vanhemmilla on omissakin kuvioissaan tarpeeksi miettimistä.

Vaikka tarinan ihmiset ovat tavallisia arkisine haasteineen ja unelmineen, on mukana mukavaa erikoisuutta: asioita katsellaan jotenkin vinkeästä näkökulmasta, joka tuo tavanomaisuuteen lempeää huumoria. Ekologisuus on keskeisessä osassa, mutta niin on myös se tärkeä kysymys, missä kenenkin paikka on ja mitä elämältä oikein halutaan.

Pieniä sankaritekoja on episodiromaani, jonka muoto voi tuntua haastavalta. Kertojat ja näkökulmat vaihtuvat niin vauhdikkaasti, että aika ajoin lukiessa piti hakea kiintopistettä pystyäkseen hahmottamaan,  missä taas mennään. Aivan kaikkien henkilöiden katsantojen tarpeellisuutta en mene allekirjoittamaan, mutta kun episodimaisuuteen tottuu, sen huomaa toimivan. Pidän Piispa-Hakalan tyylistä, joka on toteavaa eikä sorru osoittelemaan sormella mutta tekee näppäriä havaintoja ihmisestä. Niinpä odotankin mielenkiinnolla, mitä esikoiskirjailijan näppäimistöltä seuraavaksi ilmaantuu.


Satu Piispa-Hakalan esikoisteoksesta ovat kirjoittaneet myös ainakin Morre ja Susa.
Kirjan sain luettavakseni kustantajalta. Kiitos!

Kommentit

  1. Hyvä, että luin kirjoituksesi niin sain tietoa uudesta kustantamosta ja tietysti myös tästä teoksesta. Olen nyt taas keskittynyt ns. omimpiin teoksiini, joten uusi suomalainen kirjallisuus osuu suht harvoin haaviin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä luen kotimaista kirjallisuutta ja uutuuksia melko paljon, mutta silti iso osa jää huomaamatta. Enemmän haluaisin pysyä perillä siitä, mitä ulkomailla julkaistaan.

      Poista
  2. Tämä oli todella ajankohtainen ja yhteiskunnallinen teos huumorilla höystettynä :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...