Siirry pääsisältöön

Iida Sammalisto: Tähtimosaiikki

"Lupus pysähtyi huohottamaan ja tarkisti suunnan kompassista. Nuoli oli jälleen liikahtanut lähemmäs etelää. Eikö Vaeltaja levännyt ollenkaan?"
Iida Sammalisto: Tähtimosaiikki
(Otava 2015)
255 sivua

Iida Sammalisto on vuonna 1995 syntynyt nuori kirjailija, jonka esikoisteos Tähtimosaiikki vie lukijansa toisenlaiseen maailmaan. Tuota maailmaa hallitsee kovalla kädellä Korppiruhtinas, jonka sotilaita pelätään ja vihataan. Tarinan keskeinen henkilö Suna on vaeltaja, joka kulkee vapaana kettunsa kanssa ja joutuu elämäntapansa vuoksi uhatuksi:
Ainahan valtiaamme on paheksunut vaeltajia, mutta nyt hän on kuuluttanut, että kaikki vaeltajat, katusoittajat ja kodittomat ovat lainsuojattomia ja "vapaata riistaa" niin kuin hän sen itse ilmaisi.
Suna on myös syy sille, että maan päälle, ihmisten joukkoon, laskeutuu Lupus. Ennustuksen vuoksi Lupus haluaa löytää Sunan, jota varten on olemassa suuri tehtävä. Lupus ei kuitenkaan ole ainoa Sunaa etsivä: viulunsoittajatytön kintereillä on myös Ronan, Korppiruhtinaan kätyri:
Hän oli metsästäjä. Armoton ja nopea. Pian nuo matkalaiset jäisivät kiinni. Kuin jänikset. Ja kuolisivat myös kuin jänikset. Selkä seinää vasten, umpikujaan ahdistettuina, kuolemanpelko silmissään. Ronan nuolaisi huuliaan. Siitä tulisi hauskaa.
Tästä asetelmasta syntyy jännite, joka saa lukijan seuraamaan punatukkaisen Sunan ja tämän Io-ketun sekä aikanaan myös Lupuksen taivalta halki poluttoman maailman, kohti pahamaineista Tornia. Hyvän ja pahan perinteisestä vastakkainasettelusta syntyy humanistisia arvoja korostava tarina, kun asiat ja ihmiset eivät olekaan musta-valkoisia vaan sisältävät myös lukuisia harmaan sävyjä.

Iida Sammalisto kirjoittaa kauniisti. Parhaimmillaan hän on kuvatessaan Sunan omaa maailmaa ja saadessaan lukijan mieleen syntymään kuvia siitä, mitä nuori vaeltaja matkallaan havaitsee.
Aamun rauhaa ei rikkonut mikään. Hyttysten parvet häilyivät suonsilmien yllä, kurjet astelivat ylväinä mättäillä ja katselivat hiljaisina matkalaisia, kun he kulkivat ohi. Taivas oli posliininsinistä lasia, suon yllä kuiskauksenkeveä usvahuntu. 
Tähtimosaiikki on hyvin kirjoitettua kotimaista nuortenkirjallisuutta, jonka toivon löytävän lukijansa. Tarina ei varsinaisesti pohjaudu vauhdikkaisiin juonenkäänteisiin, sillä paikoin tunnelma on hyvinkin tasainen - jos kohta loppua kohden vauhti kiihtyykin. Perinteisiä fantasian elementtejä hyödyntävän kertomuksen vahvuus on kauniissa kielessä ja mielikuvituksen voimassa.

Iida Sammaliston esikoisteoksesta on kirjoitettu myös Vinttikammarissa-blogissa.

50 kategoriaa -listalla Tähtimosaiikki suorastaan vaatii asettua kohtaan 6. A book written by someone under 30.

Kiitän kustantajaa, joka ystävällisesti lähetti kirjan luettavakseni.

Kommentit

  1. Luin jostakin tästä kirjasta ja ajattelin jo silloin (ja nyt kirjoituksesi luettuani vielä enemmän), että tämä pitää joskus tsekata. Haluan edes hitusen pysyä kirjoilla myös suomalaisesta nuortenkirjallisuudesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näyttää siltä, että meillä on kotimaassa taitavia nuortenkirjallisuuden tekijöitä. Olisi kiva ehtiä enemmänkin nuortenkirjallisuutta lukemaan - tai ylipäätään mitä tahansa kirjallisuutta. :)

      Poista
  2. Voi, minuakin alkoi tämä kiinnostaa hirmuisesti! Kiitos Jonna vinkistä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä - toivottavasti pidät, jos kirjan päädyt lukemaan! <3

      Poista
  3. Tästä noresta kirjailijasta olenkin kuullut ja lukenut paljon hyvää! Toivotaan rutkasti onnea hänen kirjailijan uralleen! <3

    Upeasti arvioit kirjan! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen verran vakuuttava tämä esikoisteos on, että innolla odotan Sammaliston seuraavaa teosta.
      Kiitos, Kaisa Reetta! <3

      Poista
  4. Tätä voisin suositella tyttärellä, kuulostaa ihan hänen kirjaltaan.
    Ai sinä olet mukana 50 kategoriaa -haasteessa. Minäkin otin sen ylös, mutta saa nähdä, saanko noin paljon ja erilaisia kirjoja luettua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletan kirjan olevan parhaimmillaan nuoren lukijan käsissä. :)
      Minä olen asettanut tavoitteekseni lukea haasteeseen 25 kirjaa. Uskon, että tavoitteen saavutan, vaikka kategorioiden löytäminen käykin koko ajan vaikeammaksi. Kiinnostava haaste!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…