Siirry pääsisältöön

Jaana Kapari-Jatta: Pollomuhku ja Posityyhtynen

Joskus on ollut vaikea päättää, ja silloin olen istahtanut alas, rauhoittunut ja yrittänyt miettiä, miten J. K. Rowling ratkaisisi tämän, jos osaisi suomea. Enimmäkseen isoja ongelmia ei ole tullut vaan teksti ja tarina on määrännyt sujuvasti tahdin - minä olen kääntäjänä vain heittäytynyt niiden vietäväksi, yrittänyt olla panematta vastaan.
Jaana Kapari-Jatta: Pollomuhku ja Posityyhtynen
(Tammi 2008)
164 sivua
Jaana Kapari-Jatta tuli tunnetuksi Harry Potter -romaanien suomentajana, ja nuoresta velhopojasta kertovan kirjasarjan suomentamiseen keskittyy myös Kapari-Jatan tietokirja Pollomuhku ja Posityyhtynen. Suomentaja kertoo kirjassaan suomentamisesta työnä, omasta tavastaan tehdä töitä ja erityisesti siitä, miten hän käänsi ne erikoiset ja vaikeat sanat, joita Harry Potter -kirjoissa vilisee. Mistä esimerkiksi tulevat sanat huispaus ja ankeuttaja? Tai miten esimerkiksi Severus Snape päätyi muotoon Severus Kalkaros? Jaana Kapari-Jatta myös vastaa moniin kysymyksiin, joita hänelle on vuosien saatossa esitetty.

Harry Potter -fanille kirja tietenkin on erityisen antoisa. Jaana Kapari-Jatta kertoo laajasti matkastaan Harry Potterin kanssa ja paljastaa muun muassa sen, ketkä ovat hänen suosikkihahmojaan.

Suosittelen silti teosta muillekin kuin Harry Potterista innostuneille. Pidän kovasti Jaana Kapari-Jatan tyylistä. Hän on teoksessaan mukavasti läsnä ja kirjoittaa tavalla, joka tuo hänet inhimillisesti lähelle lukijaa. Jutusteleva tyyli tekee kirjasta helppoa luettavaa.

Kirja löytyi kirjaston nuortenkirjaosastolta, ja ehkä juuri tuossa jutustelevassa tyylissä näkyykin hyvällä tavalla se, että se on kirjoitettu ensisijaisesti nuorille. Aikuisenkaan lukijan ei tosin pidä kohderyhmämäärittelyä säikähtää, sillä kyllä kirjalla on paljon annettavaa kenelle tahansa suomentamisesta kiinnostuneelle.

On hyvä, että kääntäjän työtä tuodaan tällä tavoin esille. Ilman suomentajia jäisi moni upea teos lukematta, ja huono käännös vie lukuhalut kohtuullisen nopeasti.
Sillä vaikka suomentajakin on lukija ja tulkitsija, hän myös pyrkii kirjoittamaan kirjailijan ajatukset omalle kielelleen.
Jaana Kapari-Jatan kirjasta on kirjoitettu myös esimerkiksi seuraavissa blogeissa: Vinttikamarissa, Lukisinkohan, Noannan kirjablogi, Kirjamielellä, Kirjoista ja Kirjanurkkaus.

Kommentit

  1. Oon ajatellut, että tuon voisi lukea, vaikuttaa sen verran kiinnostavalta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen kyllä. Tämän lukee nopeasti, sillä teksti on niin sujuvaa ja kiinnostavaa.

      Poista
  2. Hei, lähetin sinulle runohaasteen täällä: http://kaisareetta-t.blogspot.fi/2014/10/kirsi-kunnas-90-vuotta-haaste-kaikille.html

    Palaan kirja-arvioidesi pariin hiukan myöhemmin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos haasteesta, menenpä tutustumaan siihen hetimiten! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mauri Kunnas: Hui kauhistus!

"- Äiti, minkä tähden me oikein kummittelemme? kysyy Hemppa.
- Jaa-a, luulenpa, että ihmisten elämä olisi aika tylsää ilman jännittäviä kummitusjuttuja."
Meillä on ollut tapana, että yritämme hankkia omaan kirjahyllyyn kirjat, joiden pohjalta tehdyt teatteri- tai muut esitykset olemme lasten kanssa nähneet. Esimerkiksi Fedja-setä, kissa ja koira sekä Ronja, ryövärintytär on nähty teatterissa. Tämän nyt esittelyssä olevan Hui Kauhistuksen! näimme lastenoopperana Savonlinnan oopperajuhlilla vuonna 2006. Hankin kirjan omaksi jo tuolloin, mutta koska se katosi, ostin tilalle uudemman painoksen pari vuotta sitten.

Hui Kauhistus! koostuu pienistä tarinoista, joissa käsitellään pelkoja sympaattisella tavalla. Esimerkiksi ensimmäisessä tarinassa, joka on nimeltään Kummitusten yö, esillä ovat Pippendorfin kartanon kummitukset, jotka valmistautuvat yötä varten. Äiti komentaa perhettään pukemaan ylle puhtaat lakanat, ja kummitteleminen on kuin mitä tahansa tavallista työtä.
Vaari vingutt…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine.
Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?"


Kristin Hannahin romaani Satakieli tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti.

Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaakseen vallitsevaa yhteiskunnallista tilaa.

Tarina sijoittuu kahdelle aikatasolle. Liikkeelle lähdetään vuodesta 1995, kun Vi…