Siirry pääsisältöön

Syyskuun kirjat ja #lukuhaaste

Syyskuussa saatiin nauttia luonnon upeista väreistä.
Syyskuu on jäänyt taakse, ja on taas aika luoda pieni katsaus menneeseen lukukuukauteen. Tällä kertaa lukemistossani painottuivat uutuuskirjat ja kotimainen kirjallisuus. Kirjoitin yhteensä 13 kirjasta, joista ulkomaisia oli vain kaksi: Gayle Formanin nuortenromaani Jos vielä jään ja Nadifa Mohamedin hieno, Somalian historiaan kurkistava Kadotettujen hedelmätarha. Kotimaisia kirjoja luin siis yksitoista kappaletta, ja kahta lukuun ottamatta kirjat on julkaistu tänä vuonna. Varsinainen uutukaisten kuukausi syyskuusta siis muodostui!

Kotimaisista teoksista haluan erityisesti nostaa esille Sirpa Kähkösen vaikuttavan Graniittimiehen, Helmi Kekkosen kauniin Suojattoman, Tanja Pohjolan hienon Lintu pieni -esikoisen ja Heli-Maija Heikkisen vahvan esikoisteoksen Viestikyyhkyupseeri. Näiden mieleeni painuneiden uutuusteosten lisäksi luin upean klassikon, Leena Krohnin Tainaronin, jonka pariin haluan joskus vielä palata uudelleen.

Syyskuussa lukemani kirjat vievät lukutaitoa maailmalle. Suomen Pakolaisavun lukuhaasteessa kerättiin rahaa lukutaitotyöhön, ja ideana oli, että jokaisesta luetusta kirjasta lähtee euro kampanjaan. Laskin mukaan kaikki syyskuussa lukemani kirjat, joita tuli yhteensä 14, kun otan mukaan vielä Stieg Larssonin Miehet jotka vihaavat naisia, josta ehdin bloggaamaan vasta lokakuun puolella. Lukumäärä pyöristyy vielä viiteentoista, eli kampanjaan lähtee minulta viidentoista euron lahjoitus.

Lokakuu on jo alkanut, ja olen saanut uppoutua upeaan romaaniin, jota en ehdi lukea lainkaan niin paljon kuin haluaisin. Siitä ja muistakin kirjoista lähiaikoina lisää.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…