Siirry pääsisältöön

Suvi-Tuuli Junttila: Minne matka, lapanen?

"Mitä tämä on? Mihin kummaan olen joutunut? pieni lapanen ihmettelee. Jäljet lumessa loittonevat yhä kauemmas ja kauemmas..."
Suvi-Tuuli Junttila: Minne matka, lapanen?
(Schildts & Söderströms 2014)
60 sivua
Suvi-Tuuli Junttilan kuvitus on kaunista katseltavaa.
Suvi-Tuuli Junttilan lastenkirja Minne matka, lapanen? kertoo lapasesta, joka joutuu eksyksiin. Lapanen kohtaa metsässä tammenterhon, josta se saa kaverin matkalleen. Pian seuraan liittyy myös keltainen korkki, ja seikkailu alkaa.

Minne matka, lapanen? on hämmästyttävän kaunis teos. Tekstiä on vähän ja se jää sivuosaan, jos toki kertoo viehättävän tarinan. Mutta kuvat vievät kirjasta oikeutetusti päähuomion: ne ovat upeita. Takakansitekstin mukaan Suvi-Tuuli Junttila on valokuvannut kirjaa varten pienoismaailmoja. Kuvissa riittääkin tutkimista, kun miettii, miten kunkin aukeaman maailmat on rakennettu.

Luulenkin, että kirjalla on paljon annettavaa eri-ikäisille lukijoille. Meidän perheemme pienokainen jaksoi katsella kuvia, jotka vaihtuivat melko nopeasti, koska tarinan lukeminen ei vienyt kauan aikaa. Hieman isommat lapset jaksavat varmasti paremmin keskittyä itse tarinaan ja jännittää lapasen ja sen tovereiden seikkailua sekä katsella kuvia. Aikuiselle kirja tarjosi yllättävän elämyksen hienojen kuvien keskellä. Kirjan ääreen teki mieli pysähtyä ihmettelemään.

Tästä kirjasta on kirjoittanut myös Suvikukka.

Sain kirjan kustantajalta, kiitos!

Kommentit

  1. Mmmm :)! Kuulostaa niin samanlaiselta kuin 1. kirja! Voi toiv saan tämän pian käsiini!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti! Ja minun pitäisi saada tuo Missä, tässä, jossakin käsiini. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…