Siirry pääsisältöön

Vive la France! -haasteen koonti


Annamin Vive la France! -haaste vei matkalle ranskalaiseen kirjallisuuteen. Ehdin saada Ranskan lipusta kokoon kaksi raitaa, punainen raita jäi yhtä kirjaa vajaaksi.

Uudemmasta ranskalaisesta kirjallisuudesta luin seuraavat teokset:

Nobel-palkittu klassikko puolestaan oli Victor Hugon Kurjat, joka oli pitkään roikkunut lukulistallani ja johon vihdoin sain haasteen ansiosta tartuttua. Onneksi tartuin, sillä romaani on todella hieno.

Uudemmasta kirjallisuudesta mieleen jäivät erityisesti Michèle Lesbren Punainen sohva ja Cyril Pedrosan sarjakuvaromaani Kolme varjoa. Upeita kirjoja molemmat!

Kiitos Annamille kivasta haasteesta!
Cannes, Ranska.

Kommentit

  1. Olet löytänyt minulle ennestään tuntemattomia kirjoja luettavaksesi, paitsi Hugon Kurjat on pitkään ollut tutustuttavien listalla. Mukava, miten näistä haasteista saa hyviä lukuvinkkejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näissä haasteissa on mukavaa juuri se, kun tulee tutustuneeksi kirjoihin, joihin ei muuten ehkä tarttuisi. Esimerkiksi Kolme varjoa -sarjakuvaromaanin bongasin Oksan hyllyltä -blogista, ja kun se sopi tähän haasteeseen, oli kirja ihan pakko lukea. :)

      Poista
  2. Kurjat... tuo pitäisi todellakin lukea, olen lukenut siitä paljon kehuja. Koetin lukea Kulinaristin kuolemaa, mutta siinä oli liikaa ruokajuttuja. En vaan jaksanut sitä kymmentä sivua enempää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurjat oli kyllä hieno kokemus. Olen iloinen, että sain sen luettua.
      Kulinaristin kuolemassa on tosiaan ruokaa yllin kyllin. :) Minä kuitenkin pidin kirjasta, vaikkei se parhaisiin lukuelämyksiini lukeudukaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...