Siirry pääsisältöön

Elina Hirvonen: Suojelupäätöksiä (Long Play 14)

Elina Hirvonen: Suojelupäätöksiä
(Long Play 14, 2014)
Pentti Otsamon kansikuva kustantajalta.
49 000 merkkiä
Elina Hirvosen Long Play -artikkelin Suojelupäätöksiä alussa tavataan Laura, jolla on pieni vauva. Ennen vauvan syntymää Laura sai heroinisteille tarkoitettua korvaushoitolääkettä ja vauvan isä Jussi palasi synnytyksen jälkeen huumeiden käyttäjien katkaisuhoitoon. Molemmat olivat päättäneet jo ennen raskautta, että huumehuuruisen elämän on loputtava. Sosiaalityöntekijät ovat pienen perheen elämässä vahvasti läsnä ja valmiina puuttumaan asioihin, jos jokin menee vikaan.

Artikkelissaan kirjailija ja dokumenttielokuvien ohjaaja Elina Hirvonen seuraa lastensuojelun arkea Helsingissä. Lauran ja Jussin tapaus on yksi elävä ja kuvaava esimerkki siitä, millaisiin tilanteisiin lasten sosiaalityöntekijät työssään joutuvat. Arkisessa työssä kohdataan turhautuneita, pelkääviä, aggressiivisia, väsyneitä vanhempia ja lapsia. Saadaan selvitettäväksi lastensuojeluilmoituksia selvästi enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Tehdään kiireellisiä sijoituspäätöksiä samalla, kun joudutaan kohtaamaan resurssien riittämättömyyttä.

Lastensuojelun työtä tuntuu leimaavan jatkuva kiire. Hirvosen mukaan sosiaalityöntekijät joutuvat juoksemaan paikasta toiseen, eikä aika silti riitä. Lisäksi työ kuormittaa henkisesti. 
Tämän viikon kokouksessa Sari ei saa vastuulleen uusia asiakkaita. Se on hyvä, sillä juuri nyt hänellä on hoidettavanaan monta mutkikkaassa tilanteessa olevaa perhettä. Kiireellisesti sijoitettuja lapsia on poikkeuksellisen paljon, ja joidenkin tilanteet valvottavat Saria öisin.
Toukokuun 2012 jälkeen lastensuojelusta puhuttaessa on väistämättä noussut esille helsinkiläistyttö Eerika, joka kuoli äitienpäivän yönä kotiinsa pahoinpideltynä. Kuolema johti moniin selvityksiin ja laajaan julkiseen keskusteluun.
On hämmentävää lukea rinnakkain nettikeskusteluja huostaanotoista ja Eerikan kuoleman jälkeen tehtyjä selvityksiä. Lastensuojelu näyttää tekevän joko aivan liikaa tai sitten aivan liian vähän, tai ainakin väärällä tavalla.
Hirvosen kirjoittama artikkeli on maltillinen ja selkeästi etenevä puheenvuoro. Lisäulottuvuutta olisi tuonut näkökulman laajentaminen esimerkiksi päästämällä ääneen sellaisia, jotka ovat kokeneet tulleensa kohdelluiksi väärin lastensuojelun taholta - nyt nämä äänet kuuluvat lähinnä vain toisen käden tietoina. Joka tapauksessa Suojelupäätöksiä kuvaa nykypäivän lastensuojelun tilaa ja ongelmakohtia tuomalla esille heitä, jotka auttavat työkseen lapsia ja perheitä. Artikkeli ei jätä lukijaa kylmäksi vaan auttaa ymmärtämään, että kotimaamme ei ole lintukoto, jossa kaikilla on hyvä olla. Sujuvasti kirjoitetussa tekstissä on tärkeää asiaa päättäjille, jotka leikkaavat perusturvasta eli ennaltaehkäisevästä työstä. Kärjistyneiden ongelmien korjaaminen taas maksaa yhteiskunnalle huomattavasti perusturvan toimenpiteitä enemmän.


Kiitos kustantajalle arvostelukappaleesta!

Kommentit

  1. Ostin ja luin tämän artikkelin tuoreeltaan ja suunnittelin jopa sanovani siitä muutaman sanan blogissani (ja kertovani kokemuksia ko. palvelun käytöstä yleensä, oli ensimmäinen ostos Readberrystä ja ensimmäinen LP) jonkun aihetta liippaavan kirja-arvion yhteydessä. Se kuitenkin jäi, mutta avaudunpa tässä, että kiinnostava artikkeli ja tuotu esiin eri näkökulmia, mutta varsinaisesti en oppinut mitään uutta verrattuna aiemmin päivälehdistä luettuun.

    VastaaPoista
  2. Tiivistät kokonaisuuden hyvin. :) Hyvin on kirjoitettu, mutta jokin tuoreus jää uupumaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...