Siirry pääsisältöön

Vera Vala: Villa Sibyllan kirous


"–Onko sinulla aavistusta kirjeiden kirjoittajan henkilöllisyydestä?
Katia pyöritti päätään.
 –En käsitä, kuka voi olla niiden takana. Kuka voi vihata minua niin, että on valmis tappamaan Lorenzon tai Stefanon tuottaakseen minulle tuskaa? Mutta niin viimeisessä kirjeessä luki. Pian sinulla ei ole mitään, huora. Ei miestä, ei lasta. Kuinka suu sitten pannaan?"
Vera Vala: Villa Sibyllan kirous
(Gummerus 2014)
280 sivua (e-kirja)
Kansikuva kustantajalta.
Sain Gummeruksen Villa Sibyllan kirous -kampanjan ja Blogatin kautta luettavakseni Vera Valan uutuusdekkarin, joka on kolmas osa yksityisetsivä Arianna de Bellisistä kertovassa kirjasarjassa. Aikaisempia osia en ole lukenut, mutta en kokenut sitä häiritseväksi vaan tunsin, että tarinaan pääsi hyvin sisälle muutenkin.

Arianna de Bellis kutsutaan Villa Sibyllaan, kun huvilan emäntä on Katia Levrini on saanut uhkauskirjeitä ja huvilaan on murtauduttu. Pian selviää, että kaunista taloa tuntuu todella vaivaavan kirous, sillä Katia Levrinin puolison Lorenzo de Curtisin edellinen vaimo oli myös saanut uhkaavaa postia. Tutkimuksiaan tehdessään Arianna kohtaa niin salaperäisen Legio Sacrorum -järjestön kuin Rooman oman mafian, banda della Maglianan, jäseniä.

Selvitellessään toimeksiantoaan Arianna de Bellis joutuu myös pohtimaan menneisyyttään, kun salaperäinen el Lobo ilmestyy takaisin hänen elämäänsä. Etsivän yksityiselämään liittyviä pohdintoja luki mielellään, sillä ne tekivät päähenkilön elävämmäksi ja läheisemmäksi.

Villa Sibyllan kirous on monivivahteinen tarina, jossa Italia on läsnä hienolla tavalla. Kirjassa tuodaan esille maan historiaa salaperäisine myytteineen samoin kuin nyky-Italiaa esimerkiksi lehdistön asemaan viitaten:
Cara Arianna, Italia on ollut vuosia ainoa Euroopan Unionin valtio, jossa on Reporters without Borders -järjestön mukaan vain osittainen lehdistönvapaus. Italialaisen lehdistön vapaus on maailman ranking-listalla sijalla 57, edellä on jopa monia huonomaineisina pidettyjä Afrikan maita. Äitisi kotimaa Suomi on listan ykkönen.
Kirjan rakenne palvelee hyvin jännitteen rakentamista, jos kohta paikoin koin seurattavia lankoja olevan turhankin paljon. Kirja kiinnittää lukijan huomion puoleensa tehokkaasti heti alussa, kun Villa Sibyllaan tehdään väkivaltainen ryöstöyritys. Pian tapahtuman jälkeen Arianna kutsutaan paikalle. Tapahtumia kerrotaan pääasiassa päähenkilön näkökulmasta, mutta hänen lisäkseen ääneen pääsevät myös esimerkiksi Katia ja hänen edeltäjänsä, Lorenzon edellinen vaimo. Vaikka näkökulmat ja hieman myös aikatasot vaihtelevat, kerronta pitää lukijan pihdeissään niin, että kirjaa on vaikea laskea käsistään. Kaiken kaikkiaan kirja on erittäin viihdyttävä tuttavuus, joka saa haaveilemaan Italiasta ja odottamaan yksityisetsivä Ariannan uusia seikkailuja. Sen verran avoimeksi Ariannan yksityiselämän kiemurat tämän dekkarin lopussa jäivät, että jään odottamaan sarjan seuraavaa osaa lähes malttamattomana.

Tämän dekkarin ovat lukeneet myös Maria, Katja, Minna, Karoliina ja Tuija.

Rikoksen jäljillä -haasteeseen saan tämän dekkarin myötä taas yhden suorituksen ja kirjabingossa asetan Villa Sibyllan kirouksen ruutuun Kuuluu kirjasarjaan.

Kommentit

  1. Mukavaa, että viihdyit Villa Sibyllan parissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kiva huomata, että tarinaan pääsi sisälle, vaikka aiemmat osat eivät ole tuttuja.

      Poista
  2. Minä olen seurannut sarjaa tiiviisti alusta alkaen, ja oma ajatukseni on ollut, että kannattaa lukea järjestyksessä. Mutta näemmä ei sitten haittaakaan, vaikka aloittaisi tästä. Aiotko lukea aiemmat osat? Ne eivät ole ihan yhtä synkkiä kuin tämä, minusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä aiemmat osat alkoivat tämän myötä kiinnostaa. :) En sitten tiedä, millaiseksi lukukokemus muodostuu, kun lukee "väärässä" järjestyksessä. Tuo vähäisempi synkkyys vaikuttaa hyvältä.

      Poista
  3. Minäkin aloitan Valan lukemisen vasta nyt, kirjalla Kuolema sypressin varjossa. Mielenkiintoisia hetkiä siis luvassa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onkin kiva sitten kuulla, millaisia ajatuksia Arianna tutkimuksineen sinussa herättää! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok