Siirry pääsisältöön

Satu Piispa-Hakala: Pieniä sankaritekoja

"- Täällä riehuu terroristeja, Puruskainen sanoo.
- Jotka kulkee öisin löysäämässä ulkovalojen polttimoita?

Puruskainen nyökyttelee ja hieroo käsiään yhteen. Hän kehottaa pitämään pienempää ääntä. Miehen mukaan joku instanssi on tarkkaillut pihoja ja asukkaita, selvittänyt lampputyypit ja ehkä harjoitellutkin kupujen ja suojusten avaamista."
Satu Piispa-Hakala:
Pieniä sankaritekoja
(Kustannus Aarni 2015)
157 sivua
Satu Piispa-Hakalan esikoisteos Pieniä sankaritekoja on uuden, kiinnostavan Aarni-kustantamon ensimmäinen julkaisu. Tarinan keskiössä on nuori nainen, Anna, joka haluaa pelastaa maailman toimimalla tyhjien puheiden sijaan. Hänen toimensa ovat pieniä mutta aiheuttavat niiden tielle osuneille päänvaivaa, ja lopulta aika monen ihmisen tie risteää nuoren ekoihmisen kanssa. Omien vanhempiensa kanssa Anna yrittää tietoisesti pitää tiet erillään, mutta kohtaamisia ei voi loputtomiin välttää, vaikka arvomaailmat eroavat ja vanhemmilla on omissakin kuvioissaan tarpeeksi miettimistä.

Vaikka tarinan ihmiset ovat tavallisia arkisine haasteineen ja unelmineen, on mukana mukavaa erikoisuutta: asioita katsellaan jotenkin vinkeästä näkökulmasta, joka tuo tavanomaisuuteen lempeää huumoria. Ekologisuus on keskeisessä osassa, mutta niin on myös se tärkeä kysymys, missä kenenkin paikka on ja mitä elämältä oikein halutaan.

Pieniä sankaritekoja on episodiromaani, jonka muoto voi tuntua haastavalta. Kertojat ja näkökulmat vaihtuvat niin vauhdikkaasti, että aika ajoin lukiessa piti hakea kiintopistettä pystyäkseen hahmottamaan,  missä taas mennään. Aivan kaikkien henkilöiden katsantojen tarpeellisuutta en mene allekirjoittamaan, mutta kun episodimaisuuteen tottuu, sen huomaa toimivan. Pidän Piispa-Hakalan tyylistä, joka on toteavaa eikä sorru osoittelemaan sormella mutta tekee näppäriä havaintoja ihmisestä. Niinpä odotankin mielenkiinnolla, mitä esikoiskirjailijan näppäimistöltä seuraavaksi ilmaantuu.


Satu Piispa-Hakalan esikoisteoksesta ovat kirjoittaneet myös ainakin Morre ja Susa.
Kirjan sain luettavakseni kustantajalta. Kiitos!

Kommentit

  1. Hyvä, että luin kirjoituksesi niin sain tietoa uudesta kustantamosta ja tietysti myös tästä teoksesta. Olen nyt taas keskittynyt ns. omimpiin teoksiini, joten uusi suomalainen kirjallisuus osuu suht harvoin haaviin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä luen kotimaista kirjallisuutta ja uutuuksia melko paljon, mutta silti iso osa jää huomaamatta. Enemmän haluaisin pysyä perillä siitä, mitä ulkomailla julkaistaan.

      Poista
  2. Tämä oli todella ajankohtainen ja yhteiskunnallinen teos huumorilla höystettynä :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok