Siirry pääsisältöön

Gone Girl (elokuva)


En ole lukenut Gillian Flynnin jännäriä Kiltti tyttö, johon elokuva Gone Girl perustuu. Se saattoi olla tämän elokuvan kohdalla hyväksi, sillä jännite säilyi hyvin lähestulkoon koko ajan. Alussa koin, että tarinaa pohjustettiin hieman liian huolella, mutta ison käännekohdan tultua kellon vilkuilu unohtui ja elokuva vei mukanaan. Välillä jo toivoin, että olisin kirjan lukenut, sillä jännitys kasvoi paikoin suorastaan piinallisiin lukemiin.

Gone Girl kertoo Dunnin avioparista. Nick ja Amy ovat unelmapari, vaikka molemmat ovat joutuneet työttömiksi ja vaikka Nickin äidin sairastuminen ja taloudelliset seikat ovat ajaneet pariskunnan muuttamaan New Yorkista Nickin kotiseudulle Missouriin. Onnellisena pidetyn parin viidentena hääpäivänä Amy yllättäen katoaa. Katoamista seuraa suunnaton mediahuomio: televisioryhmät parveilevat Nickin ja Amyn kodin ympärillä, järjestetään tiedotustilaisuuksia ja organisoidaan suuretsintöjä. Väsymätön mediahuomio on taattu viimeistään siinä vaiheessa, kun puhtoisena pidetyn Nickin elämästä ilmenee rosoja ja miestä aletaan epäillä vaimonsa murhasta.

Gone Girl -elokuvassa Nickin vaimo katoaa. Mistä on kysymys?
Koska en tosiaan kirjaa ollut ennen elokuvaa lukenut, saivat tarinan käänteet vankkumattoman huomioni. Sen verran taiten juoni on rakennettu, että kertomus onnistui yllättämään niin minut kuin elokuvaseurani moneen kertaan. Trilleri siis toimi meidän kohdallamme erinomaisesti.

Elokuva käsittelee monia teemoja kiinnostavasti. On tietenkin parisuhde, johon kohdistuu suuria, ehkä jopa epärealistisia odotuksia ja joka vuosien myötä tasoittuu, arkipäiväistyy ja harmaantuu. Yhtäkkiä ollaankin kuin se entinen tuttavapariskunta, jonka kaltaiseksi ei koskaan pitänyt tulla. Ja samaan aikaan mietitään, miltä näytetään ja miltä pitäisi näyttää ulospäin, millaista kuvaa annetaan itsestä ja parisuhteesta, kokonaisesta elämästä. Vaikka tarina vie normaalin avioliiton yläpuolelle reilusti, on siinä monia tunnistettavia elementtejä.

Yksi tärkeä tekijä tarinassa on media, jonka huomion keskipisteeksi Nick tahtomattaan joutuu. Media muokkaa hyvin voimakkaasti ihmisten mielikuvia ja hänestä, jota vihataan, saattaa hetkessä tulla rakastettu, jos vain osaa pelata mediapeliä oikein. Tätä teemaa elokuvassa tuotiin mielestäni esille kiinnostavasti ja ajatuksia herättäen. (Samalla tuli pohdittua myös virkavallan toimintaa, mutta vähemmän.)

Kolmantena seikkana esille nousi manipulointi, jota tapahtuu niin median kuin kanssaihmisten taholta. Toiset ovat siinä taitavampia kuin toiset, jotkut suorastaan hyytävän taitavia.



Gone Girl on todellakin hyytävä trilleri, joka saa jännityskierrokset kiihtymään loppua kohden. Pidin elokuvasta, joskin minun makuuni eräässä käännekohdassa veri roiskui turhan näyttävästi ja ehkä muuhun kuvakerrontaan verrattuna turhan dramaattisesti. Trillerin ja jännityksen ystäville elokuvaa voi suositella.

Elokuvasta ovat kirjoittaneet myös ainakin Annami, NorkkuTaika ja Minna.

Elokuvan tarjosi SF Film Finland - kiitos!

Kommentit

  1. Kirjoihin pohjautuvat elokuvat toimivat minulle usein paremmin silloin, jos en ole lukenut ko. kirjaa. Silloin en koko aikaa katsellessa tee vertailua, miten jokin juttu meni kirjassa ja miten se on leffassa toteutettu. Taru Sormusten Herrasta -leffat olivat minulle melkoista 'nyt hypättiin se ja se yli!' -mietiskelyä. :) Tätä en ole vielä käynyt katsomassa, mutta luulen, että elokuva voisi olla enemmän mieleeni kuin kirja. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle on aika usein käynyt niin, että kirja on osoittautunut elokuvaa paremmaksi. Joitakin iloisia yllätyksiä on matkalle tosin osunut. :)
      Tässä elokuvassa ainakin yllätyksellisyys säilyi, kun kirja oli lukematta. Ehkä joskus vielä tartun kirjaankin.

      Poista
  2. Kiltti tyttö -kirja jäi minulla kesken, en vakuuttunut enkä ihastunut. Elokuva sen sijaan vaikuttaa erilaisten arvioiden perusteella toimivalta, ehkäpä katson tämän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti pidät, jos päädyt elokuvan katsomaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok