Siirry pääsisältöön

Hanna Jensen: 940 päivää isäni muistina

"Minulle valkeni, että kaltaisiani täytyi olla paljon: jälkipolvea, jonka vanhemmat olivat eronneet ja joka siksi yhtäkkiä sai hoidettavakseen musitisairaan vanhemman. Ehkä muutkin olivat yhtä hukassa? Ehkä muutkaan eivät olleet lukeneet lämpimikseen muistisairauksista, Parkinsonin taudista tai aivohalvauksista, vaan kaikki tuli varoittamatta syliin, kuten minulle?"

Hanna Jensen: 940 päivää isäni muistina (Teos 2013)
289 sivua

Toimittaja Hanna Jensen päätyi kirjoittamaan tietokirjan muistisairastuneen omaishoitajana toimimisesta omakohtaisen kokemuksen myötä: Jensenin isällä todettiin Alzheimerin tauti ja keskivaikea dementia vuonna 2009. Diagnoosin myötä isä liittyi suureen joukkoon suomalaisia kohtalotovereita: "Alzheimerin tautia sairastaa Suomessa liki 80 000 ihmistä. Muistisairaita ihmisiä on jopa 130 000. Joka päivä 36 suomalaista kuulee sairastuneensa muistin sairauteen. Yksin he eivät selviä."
Hanna Jensen toteaa, että isänsä sairastuttua hän olisi kaivannut kirjaa, jossa lähiomainen kertoo omista kokemuksistaan ja jakaa samalla tietoa. Sellaista kirjaa ei ollut, joten Jensenin piti se itse kirjoittaa. Nyt 940 päivää isäni muistina täyttää hienosti sen aukon, jonka Jensen havaitsi.

Tietokirjassa tarjotaan faktatietoa muistisairauksista. Lähteinä on käytetty muun muassa Muistiliiton ja Suomen Muistiasiantuntijoiden verkkosivuja. Pääsisällön muodostavat kuitenkin Hanna Jensenin omakohtaiset kokemukset, jotka alkavat vuodesta 2009, kun isän muistisairaus havaittiin: "Keväällä 2009 havahduin siihen, että isälle oli tullut kummallisia tapoja. Hän perui tapaamisia juuri ennen kuin piti tavata. Hän hymyili mieluummin kuin puhui, ja alkoi päristellä suutaan kummallisesti. Sitten merkkejä tuli lisää. Puhe puuroutui, tasapaino heikkeni."
Kirja ei siis tarjoa vain kylmää faktaa, vaan koskettavuutta tuovat Jensenin omat kokemukset ja ajatukset. Millaista on etsiä asuinpaikkaa isälle, joka ei enää kykene asumaan yksin? Millaista on tyhjentää isän asuntoa myyntiä varten tietäen, että isä ei asuntoonsa enää koskaan palaa? Millaista on toivoa, että diagnoosi olisi sittenkin väärä ja isä olisi kunnossa? Ja sitten huomata, että isä on syönyt kissanruokaa luullessaan sitä ihmisten ruoaksi? Millaista on tuntea häpeää oman isän seurassa?
Tyttären ja muistisairaan isän roolit muuttuvat sairauden myötä päälaelleen, kun isästä tuleekin huolehdittava: "Kaupassa käynti oli isän kanssa kuin pienen lapsen kanssa asioimista. Ensin piti kysyä, oliko vessahätä, ja sitten piti varautua siihen, että vaikka vastaus olisi ei, viiden minuutin päästä olisi jo." Ja vaikka kuinka yrittää varautua ja ennakoida, voi tapahtua odottamattomia: "Olin myöhästynyt. Isä oli pissannut housuun."
Mutta sairaus ei kuitenkaan ole vain kielteisiä tapahtumia ja tunteita, vaan sen mukanaan tuomat muutokset voivat olla myös ilahduttavia: "Huomasin olevani käsittämättömän hyvällä tuulella. Ihan niin kuin isäkin nykyään, oivalsin. Hän oli nykyään aina hyvällä tuulella. Ystävällinen. Lempeä. Kun tarkmmin ajattelin, hänen kanssaanhan oli suurimmaksi osaksi ihanaa olla. Sitten tajusin. Kuoren alta oli alkanut paljastua mies, jollainen hän oli ollut ennen kuin maailma ja hänen vanhempansa olivat ehtineet vaikuttaa häneen, muokata hänestä toisenlaista kuin hän itse oli ollut. -- Oivallus tuntui vahvana rakkautena koko kehossa. Uskomatonta. Sairaus oli todella tehnyt isästäni mukavamman ihmisen. Se oli tehnyt hänestä enemmän oman itsensä."

Hanna Jensen kirjoittaa todella hyvin. 940 päivää isäni muistina on sujuva kokonaisuus, jossa tiedot muistisairauksista limittyvät omakohtaisen kerronnan kanssa niin, että teosta on vaivaton lukea. Kirjaan muodostuu tarina, joka on koskettava, mielenkiintoinen ja totta.
Teosta on ehdottomasti suositeltava kaikille muistisairaan läheisille. Hyvää luettavaa se on kenelle tahansa, jota muistisairaudet kiinnostavat.
940 päivää isäni muistina on ehdokkaana Tieto-Finlandia-palkinnon saajaksi.

Hanna Jensenin teosta ovat blogeissaan käsitelleet muiden muassa Lukuneuvoja, Anneli ja Sari.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse

Anthony Doerr: Taivaanrannan taa

Kun Anna lakaisee ompelimon työhuoneen lattiaa, kun hän raahaa taas kangaspakkaa tai hiilisankoa, kun hän istuu ompelimossa Marian vieressä sormet turtina ja hengitys silkin yllä huuruten, hän harjoittelee kirjaintensa piirtämistä mielensä tuhannelle tyhjälle sivulle. Joka merkki edustaa äännettä ja äänteitä yhdistelemällä muodostetaan sanoja ja sanoja yhdistelemällä rakennetaan maailmoja. Anthony Doerr: Taivaanrannan taa WSOY 2022 alkuteos Cloud Cuckoo Land suomentaja Seppo Raudaskoski kansi Martti Ruokonen 554 sivua äänikirjan lukija Jukka Pitkänen kesto 16 t 38 min Kolme eri aikakautta, kolme eri paikkaa, kolme päähenkilöä: keskiaika, nykypäivä ja tulevaisuus; Konstantinopoli, Idaho ja avaruus; Anna, Zeno ja Konstance. Anna on orpotyttö, joka oppii lukemaan. Keskiajalla se ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys varsinkaan, kun Anna sattuu olemaan tyttö. Annan rinnalle asettuu toinen keskiajan tärkeä hahmo, Omeir, joka on joutunut jo pienenä jättämään kotiseutunsa. Kotinsa hän jä

Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi

Ja sitten se hetki, jona tiesin sen tapahtuvan: kaikki se viini, Jonasin kaunis lausuntaääni, mieheni Peter sohvalla grappahuuruissaan, kolme lastani unten mailla mökissään, äiti jo pesemässä astioita tiskialtaassa kirkkaankeltaiset kumihanskat käsissään illallisvieraista vähät välittämättä. Katseemme viipyivät toisissaan sykäyksen liian pitkään.  Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi Tammi 2022 alkuteos The Paper Palace 2021 suomentanut Tuulia Tipa alkuperäiskansi Lauren Peters-Collaer 403 sivua Kesä Cape Codissa. Koolla koko perhe; Elle ja Peter, heidän lapsensa, Ellen äiti. Lapsuuden tuttu mökkikylä Perämetsä ja kaikki on kuten tavallisesti. Vaan ei sittenkään ole. Edellisyönä Ellen maailma on nyrjähtänyt tavanomaisilta raiteiltaan. Hän on pettänyt aviomiestään Jonasin kanssa. Jonasin, jonka hän on tuntenut ikuisuuden ja jonka kanssa hänen piti mennä naimisiin. Niin sovittiin jo teini-iässä. Elämä kuitenkin tuli sopimuksen tielle. Tapahtui liian paljon, ja kertomuksen nykyhetkessä El