"Et kai halua olla kuten kaikki muut, Kristian?" Kyllä. Sitä minä haluan. Ja haluan että sinäkin olisit kuten kaikki muut, Kaj. Silloin minulla olisi joskus mahdollisuus ymmärtää sinua.
Anne Swärdin romaani Kesällä kerran keskittyy varsinaisesti erääseen kesään mutta kurkottaa myös kauas menneisyyteen, aikaan, kun veljekset Jens ja Kristian olivat lapsia ja muodostivat perheen vanhempiensa Ingridin ja Jackin kanssa ja kun perheeseen liittyi yllättäen ja odottamatta Kaj, tyttö, jota tuntuu olevan mahdoton rakastaa, saati ymmärtää.
Tarinaa kerrotaan kaikkien edellä mainittujen sekä Lisetten, Jensin puolison, näkökulmasta. Kaj on voittanut kilpailusta matkan Floridaan ja antaa palkinnon Jensille, joka matkustaa toiselle mantereelle äitinsä kanssa. Kristian saapuu äitinsä ja Kajn kotiin pitämään nuoresta naisesta huolta, ja lopulta talosta muodostuu tukikohta, johon kaikki päätyvät. Äidin ja pojan matka jää sivuosaan, kun ajatukset ja teot keskittyvät lähinnä kotitaloon, sen menneisyyteen ja nykyisyyteen.
Kaj on romaanihenkilönä omalaatuinen ja erikoinen. Hänen päänsä sisälle ei tunnu kukaan pääsevän, ja varsinaisesti henkilöistä läheisimmäksi muodostuu Kristian, Kajlle tärkeä veli. Mutta Kaj on tarinan kannalta ehdottoman tärkeä, kuin jokin luonnonvoima, kesäinen ukkosmyrsky, joka kerää aikansa voimiaan ja jolla on mahdollisuus rikkoa kaikki tai säilyttää jonkinlainen eheys, joka on korkeintaan hauras suuria salaisuuksia hautovassa perheessä. Luonnonvoiman tavoin Kaj on arvaamaton, sillä koskaan ei voi olla varma, mitä hän tekee.
Kesällä kerran on painavasti ja hitaasti kerrottu tarina eräästä perheestä. Romaani ei ole kauniin kirkas kesäpäivä vaan mieluumminkin hiostava päivä, kun taivaanrantaan kertyy tummia pilviä enteilemään räiskettä. Anne Swärd kirjoittaa kauniisti ja vivahteikkaasti luoden perhedraaman, jossa on vahva tunnelma.
Myös Katja, Zephyr, Minna, Kaisa, Minna, Tuulia, Annika ja Katri ovat Swärdin romaanista kirjoittaneet.
Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haasteessa ylenen Ruotsin kirjallisuuden tuntijaksi.
Sain kirjan luettavakseni Ullalta. Kiitos!
 |
| Anne Swärd: Kesällä kerran (Otava 2012) Alkuteos Polarsommar 2003 Suomentanut Katriina Huttunen 234 sivua |
Tarinaa kerrotaan kaikkien edellä mainittujen sekä Lisetten, Jensin puolison, näkökulmasta. Kaj on voittanut kilpailusta matkan Floridaan ja antaa palkinnon Jensille, joka matkustaa toiselle mantereelle äitinsä kanssa. Kristian saapuu äitinsä ja Kajn kotiin pitämään nuoresta naisesta huolta, ja lopulta talosta muodostuu tukikohta, johon kaikki päätyvät. Äidin ja pojan matka jää sivuosaan, kun ajatukset ja teot keskittyvät lähinnä kotitaloon, sen menneisyyteen ja nykyisyyteen.
 |
Kesällä kerran on painavasti ja hitaasti kerrottu tarina eräästä perheestä. Romaani ei ole kauniin kirkas kesäpäivä vaan mieluumminkin hiostava päivä, kun taivaanrantaan kertyy tummia pilviä enteilemään räiskettä. Anne Swärd kirjoittaa kauniisti ja vivahteikkaasti luoden perhedraaman, jossa on vahva tunnelma.
Myös Katja, Zephyr, Minna, Kaisa, Minna, Tuulia, Annika ja Katri ovat Swärdin romaanista kirjoittaneet.
Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haasteessa ylenen Ruotsin kirjallisuuden tuntijaksi.
 |
| Tällä kertaa ruksataan ruutu Lapsi. Bingoruudukko alkaa olla aika täynnä, vain kolme rastia puuttuu! |
Tämä on hienosti kirjoitettu ja samalla melko ahdistava romaani. Vähän sellainen kuin kirjassa esiintyvät kärpäspaperit.
VastaaPoistaHyvä vertaus, Katja. :) Tämä on niitä kirjoja, joiden tarina jää häilymään mieleen.
PoistaMinäkin muistan tästä vahvan, ahdistavan tunnelman. Swärdin Viimeiseen hengenvetoon oli kuitenkin minusta parempi romaani.
VastaaPoistaTämä oli ensimmäinen Swärdiltä lukemani romaani. Pitää napata Viimeiseen hengenvetoonkin joskus luettavaksi.
PoistaSinulle on haaste kamarissani :)
VastaaPoistaKiitos haasteesta, Katja! Kävinkin juuri kamarissasi. :)
PoistaTämä on kiinnostanut minua jo jonkin aikaa. Pohjoismaa-haasteeseen olen koettanut etsiä myös muuta kuin dekkareita ja tämä olisi hyvä ehdokas haasteeseen. Ehkä ehtisin vielä lukea tässä kesän puolella, kun sivumäärä ei ole iso. :)
VastaaPoistaMinullakin on jäänyt haastava ruokaruutu viimeiseksi. Mutta hyvä kandidaatti on viimein löytynyt, onneksi. :)
Olinkin iloinen, kun sain Pohjoismaa-haasteeseen dekkareiden oheen tämän (ja Anderssonin). Helposti tuntuu varsinkin Ruotsista jännitystä löytyvän.
PoistaNytpä odotankin mielenkiinnolla, mitä olet ruokaruutuun löytänyt! :)