Siirry pääsisältöön

Lena Andersson: Vailla henkilökohtaista vastuuta

"Päivällisestä tuli koettelemus.
Aluksi Olof vastaili vaimonsa tekstiviesteihin sekä heidän odotellessaan ruokaa että suupalojen välissä. Hän hymyili lukiessaan viestejä, ja hymy viipyi huulilla, kun hän naputteli vastauksen. Silloin tällöin hän naurahti."
Lena Andersson:
Vailla henkilökohtaista vastuuta
(Siltala 2015)
Alkuteos Utan personligt ansvar 2014
Suomentanut Sanna Manninen
332 sivua
Voi, Ester. Sinä älykäs ja itsenäinen nainen. Kuvittelin, että otit opiksesi, kun hullaantumisesi Hugo Raskiin päättyi kuten päättyi. Mutta ei: neljä vuotta myöhemmin hullaannut jälleen, tällä kertaa näyttelijä Olofiin, joka on naimisissa.

Määrittelet itsesi eksistentialistiksi, ja onnettomuudeksesi Olof on fatalisti, joka antaa maailman valita puolestaan, jotta hänen itsensä ei tarvitse tehdä ratkaisuja eikä ottaa vastuuta omista tekemisistään. Sinä sen sijaan olet valmis toimimaan ja valitsemaan teidän molempien puolesta, sillä haluat kiihkeästi Olofin omaksesi.

On kiinnostavaa, miten rakastumisen vaaleanpunaiset silmälasit saavat sinut tulkitsemaan asioita ja tilanteita:
Olof näytti kauhealta. Parta oli ajamatta ja hiukset pesemättä, lika oli pinttynyttä ja hän haiskahti tunkkaiselta. Ester ei ollut koskaan ennen nähnyt häntä sellaisena.
Eikö se kertonut paljon Olofin avioliitosta, kunnioituksen puutteesta puolisoiden välillä.
Vaikka ymmärrät Olofin fatalistiksi, elättelet toiveita hänen elämäntilanteensa muuttumisesta. Uskot ja uskottelet itsellesi, että mies on jättämässä vaimonsa ja alkamassa vakavaan suhteeseen kanssasi. Samaan aikaan mies tekstailee vaimolleen kesken aterian ja puhuu tästä ylistävästi, vaikka tietää sen loukkaavan sinua. Tai ehkä juuri siksi hän vaimoaan ylistääkin.

Suhteenne on kuin kissan ja hiiren leikkiä. Välillä lähennytte, välillä loittonette jopa niin, että yhteys katkeaa kokonaan. Mutta jokin Olofissa vetoaa sinuun niin voimallisesti, että janoat hänen läheisyyttään, odotat hänen viestejään ja ajattelet häntä lakkaamatta.

Mikä Olofissa sinua niin viehättää, Ester? Minä en tarinaanne lukiessani juuri Olofiin ihastunut, oikeastaan päinvastoin. Sinäkin huomaat hänen käytöksensä puutteet ja ajoittaisen epäsiisteyden, mutta silti olet häneen kiihkeästi rakastunut. Eikä sinua voi yrityksen puutteesta syyttää, ei todellakaan. Harmillista vain, että Olof on niin nihkeä tekemään ratkaisuja ja ottamaan tekemisistään henkilökohtaista vastuuta.

Se, miten suhteenne etenee ja ottaa sitten taas takapakkia, on hermostuttavaa seurattavaa. En voi olla ihmettelemättä, miksi olet suhteessa, joka ei näytä päätyvän mihinkään hyvään vaan pikemminkin sisältää liikaa loukkauksia ja pahaa mieltä. Mutta ehkä juuri tuo ihmetyksen aiheuttaminen tekee tarinastanne kiinnostavan siinä määrin, että sitä lukee innolla eteenpäin. Samalla voi ihmettelemisen lisäksi pohtia, mitä rakkaus oikein on.

Sinun ja Hugo Raskin tarina oli mukavan napakka, mutta nyt Olofin ja sinun seurassa välillä pitkästyin, tunnustan. Vähempi jahkaaminen olisi riittänyt, mutta silti, Ester, olet henkilönä niin kiinnostava, että mielelläni tapaan sinut vielä uudelleen.
Tämä postaus liittyy Tuijan ideoimaan Naistenviikko kirjablogeissa -haasteeseen. Myös Tuija kirjoittaa tänään Lena Anderssonin kirjasta, naistenviikon päätteeksi.

Aiemmin kirjasta ovat kirjoittaneet ainakin Katja, Ulla, Krista, Leena, Mari, Katri ja Suketus.

Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haasteeseen saan tällä yhden uuden merkinnän Ruotsin kohdalle.

Kommentit

  1. Oiva veto kirjoittaa Esterille kirje. Mutta ei hän opi. Ihminen on sellainen. Totta pakiset, että Esterin vouhottamiseen oli välillä väsyä ja silti riitti ymmärrystä ja jaksamista tarkistaa, kuinka Esterin ja romanssin käy.

    Kiitos naistenviikkokimppaluvuasta sinulle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tuija - jotenkin tarina ajoi kirjelmöimään. :) Muutosta en tosiaan lähtisi minäkään povaamaan, mutta sitä suuremmalla mielenkiinnolla odotan, mitä Esterille tulevaisuudessa tapahtuu.
      Kiitos kimppalukuseurasta!

      Poista
  2. Ei niin hyvä kuin edellinen Ester -kirja.

    Sinulle on jotain kevyttä blogissani <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä, vaikkei huono ole tämäkään.
      Oi, jännittävää! <3

      Poista
  3. Taisimme kokea tämän Esterin uudemman suhteen aika lailla samoin - minuakin pitkästytti tällä kertaa, enkä ihan ymmärtänyt mitä Ester siinä nahjuksessa näki :) Uteliaisuuttani saatan silti hyvinkin kurkistaa myös seuraavan mahdolliseen Ester-kirjaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä minua jäi Ester sen verran mietityttämään, että mielelläni kuulisin, mitä hänelle tulevaisuudessa tapahtuu. :) Lisäksi kirjailijan tyyli on sen verran nautittavaa, että mielelläni luen hänen teoksiaan jatkossakin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse

Anthony Doerr: Taivaanrannan taa

Kun Anna lakaisee ompelimon työhuoneen lattiaa, kun hän raahaa taas kangaspakkaa tai hiilisankoa, kun hän istuu ompelimossa Marian vieressä sormet turtina ja hengitys silkin yllä huuruten, hän harjoittelee kirjaintensa piirtämistä mielensä tuhannelle tyhjälle sivulle. Joka merkki edustaa äännettä ja äänteitä yhdistelemällä muodostetaan sanoja ja sanoja yhdistelemällä rakennetaan maailmoja. Anthony Doerr: Taivaanrannan taa WSOY 2022 alkuteos Cloud Cuckoo Land suomentaja Seppo Raudaskoski kansi Martti Ruokonen 554 sivua äänikirjan lukija Jukka Pitkänen kesto 16 t 38 min Kolme eri aikakautta, kolme eri paikkaa, kolme päähenkilöä: keskiaika, nykypäivä ja tulevaisuus; Konstantinopoli, Idaho ja avaruus; Anna, Zeno ja Konstance. Anna on orpotyttö, joka oppii lukemaan. Keskiajalla se ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys varsinkaan, kun Anna sattuu olemaan tyttö. Annan rinnalle asettuu toinen keskiajan tärkeä hahmo, Omeir, joka on joutunut jo pienenä jättämään kotiseutunsa. Kotinsa hän jä

Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi

Ja sitten se hetki, jona tiesin sen tapahtuvan: kaikki se viini, Jonasin kaunis lausuntaääni, mieheni Peter sohvalla grappahuuruissaan, kolme lastani unten mailla mökissään, äiti jo pesemässä astioita tiskialtaassa kirkkaankeltaiset kumihanskat käsissään illallisvieraista vähät välittämättä. Katseemme viipyivät toisissaan sykäyksen liian pitkään.  Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi Tammi 2022 alkuteos The Paper Palace 2021 suomentanut Tuulia Tipa alkuperäiskansi Lauren Peters-Collaer 403 sivua Kesä Cape Codissa. Koolla koko perhe; Elle ja Peter, heidän lapsensa, Ellen äiti. Lapsuuden tuttu mökkikylä Perämetsä ja kaikki on kuten tavallisesti. Vaan ei sittenkään ole. Edellisyönä Ellen maailma on nyrjähtänyt tavanomaisilta raiteiltaan. Hän on pettänyt aviomiestään Jonasin kanssa. Jonasin, jonka hän on tuntenut ikuisuuden ja jonka kanssa hänen piti mennä naimisiin. Niin sovittiin jo teini-iässä. Elämä kuitenkin tuli sopimuksen tielle. Tapahtui liian paljon, ja kertomuksen nykyhetkessä El