Siirry pääsisältöön

Blake Crouch: Wayward Pines - ei pakotietä

"Hän ajatteli Wayward Pinesin viktoriaanisia taloja ja niissä asuvia perheitä. Kuinka moni asukas - vanki - esitti päivät pitkät vahvaa ja huoletonta mutta valvoi öisin peloissaan, yritti kuumeisesti ymmärtää, miksi heidät oli suljettu tähän maisemavankilaan?"
Blake Crouch:
Wayward Pines - ei pakotietä
(Tammi 2015)
Alkuteos Pines 2012
Suomentanut Ilkka Rekiaro
330 sivua
Jopas on vetävästi liikkeelle lähtevä dekkari! Wayward Pines - ei pakotietä vie lukijansa suoraan keskelle tapahtumia, kun salaisen palvelun agentti Ethan Burke herää ulkosalta loukkaantuneena ja vailla minkäänlaisia henkilöpapereita, puhelimesta tai lompakosta puhumattakaan. Vähitellen muistikuvat palaavat: Burke on ajanut kollegansa Stallingsin kanssa Wayward Pines -nimiseen vuoristojen ympäröimään kylään etsimään kahta kadonnutta agenttia. Kaupunkiin saavuttuaan hän joutuu rajuun kolariin, jonka jälkeen kaikki on toisin. Yhteyttä ulkomaailmaan ei tunnu saavan ja myös kaupungista poistuminen tuntuu olevan täysin mahdotonta.

Kun Burke yrittää päästä selville tapahtuneesta, häntä ei oteta tosissaan. Alkaa vaikuttaa siltä, että agentti on suuressa vaarassa kaupungissa, jossa tavallisen maailman lait eivät päde ja jossa asukkaita hallitaan pelolla.

Blake Cruchin dekkari on sitä lajia, joka pakottaa lukijansa äärelleen. Tunnelma on vahvan ja vakuuttavan mystinen ensimmäisiltä sivuilta saakka ja tuo eittämättä mieleen Twin Peaksin. Takaa-ajokohtaus on minun makuuni turhan pitkitetty, mutta scifi-maustetun dekkarin ystäville kirjaa voi ehdottomasti suositella. Loppuratkaisu on yllättävä eikä täysin mieleeni, mutta kirjan pohjalta tehdyn tv-sarjan aion kyllä katsoa, mikäli se vain sopivasti saataville ilmaantuu.

Ethan Burken mukana Wayward Pinesiin ovat matkanneet myös Krista, Nina Mari, Susa, Heidi, JuhaVillis ja Annika.

Kiitän kustantajaa jännittävistä lukuhetkistä!

Kirjankansibingossa Wayward Pines - ei pakotietä
asettuu ruutuun Mies.

Kommentit

  1. Minullakin tämä odottelee lukupinossa. Twin peaksista en aikoinaan innostunut, mutta tämä vaikuttaa tosi hyvältä bloggausten perusteella. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että aiot tämän lukea. Kuulen mielelläni ajatuksiasi. :)

      Poista
  2. Scifi-mausteet vähän epäilyttävät kaikista kehuista huolimatta. Pidän realistisista dekkareista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Scifi-mausteet tulivat loppupuolella ja olisin ilmankin pärjännyt. :) Tunnelma tarinassa on kyllä hieno kaikessa mystisyydessään.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok