Siirry pääsisältöön

Mervi Heikkilä & Jussi Matilainen: Kummajaisten kylän kuuma kesä

"Heinäkuun puolivälissä aurinko porotti kuin hullu. Ei voinut muuta kuin syödä jäätelöä, uida tai löhöillä varjoissa kirjoja tai lehtiä lukien. Tai ajaa mopolla, jos sattui sellaisen omistamaan ja oli lupa ajaa."
Mervi Heikkilä & Jussi Matilainen:
Kummajaisten kylän kuuma kesä
(Haamu 2015)
Kuvitus Miranda Koskinen
135 sivua
Kummajaisten kylän kuuma kesä on itsenäinen jatko-osa kirjalle Kummajaisten kylä, joka ilmestyi viime vuonna. Kun aloitusosa oli kokoelma tarinoita, on tämä toinen osa yhtenäisempi kokonaisuus, joka sijoittuu kuumaan kesään. Niko, Aino, Sara, Sampo ja Omppu viettävät kesälomaa, johon sisältyy tietenkin uimista ja kosolti vapaa-aikaa, ystävyyssuhteita ja vähän lämpimämpiäkin tunteita.

Tavallista kesälomaa sekoittaa uusi opettaja, joka tuntuu viihtyvän Susi-Herkon autiolla mökillä ja joka katoaa yllättäen. Samalla esimerkiksi metsien ja lampien salaperäiset voimat tuntuvat tulevan helteessä kovin lähelle.

Kummajaisten kylän kuuma kesä on leppoisaa hyvän mielen luettavaa, joka sopii erinomaisesti kesään tai kesän kaipuuseen. Sarjan avausosan jännittävyyteen tarina ei yllä ja juonen jäntevyys jättää hieman toivomisen varaa, mutta kirja kuvaa oikein mukavasti nuorten henkilöidensä kesänviettoa, suhdetta aikuisiin ja toisiinsa. Nuoret ovat elävästi kuvattuja ja Miina-mummo on perinnetietämyksineen ja leppeine olemuksineen mainio aikuishahmo.

Kirjasta toisaalla: Luetaanko tämä?, Lukutoukan kulttuuriblogi, Yöpöydän kirjat ja Kirjakaapin avain.

Sain kirjan kustantajalta, kiitos!

Kommentit

  1. Tämä oli kyllä aika hyvä! Yhtenäisyyttä oli tosiaan enemmän, ja oli hauskaa palata vanhojen tuttujen tyyppien pariin. :)

    VastaaPoista
  2. Tämä kakkososa tosiaan keskittyi enemmän erilaisten henkilösuhteiden kuvaamiseen kuin ensimmäinen osa. Kirjailijat pääsivät hyvin nuorten nahkoihin, mutta jännittävyyttä olisin toivonut kyllä lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jännitystä minäkin jäin kaipaamaan, jotenkin sitä tulin etukäteen odottaneeksi.

      Poista
    2. Jännitystä oli kyllä mielestäni ihan lupakin odottaa ensimmäisen osan perusteella ja tietenkin kirjan nimikin viittaa jännityselementteihin kummajaisineen. Toivottavasti jännitys seuraavassa osassa tiivistyy uudelleen.

      Poista
    3. Varmaan juuri ensimmäisen osan perusteella odotin vähän tiiviimpää tunnelmaa kuin mitä sain. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…