Siirry pääsisältöön

Louise Doughty: Kielletyn hedelmän kuja

"Kuljemme yhdessä katua tulosuuntaan kohti kirkkaita valoja ja työmatkalaisten vilskettä, ja minä hoipun hieman korkeakorkoisissa saappaissani. Kun tulemme kujan päähän, vilkaisen ylös ja näen nimen korkealla kyltissä: Apple Tree Yard."
Louise Doughty: Kielletyn hedelmän kuja
(Minerva 2015)
Alkuteos Apple Tree Yard 2013
Suomentanut Marja Helanen
369 sivua
Louise Doughtyn romaani Kielletyn hedelmän kuja vie äkkiarvaamatta lukijan mukanaan. Niin taitavasti kirjassa annetaan vihjeitä tulevasta, että kirjaa on pakko ahmia eteenpäin, kunnes on kiitosten aika.

Päähenkilö romaanissa on lontoolainen geenitutkija Yvonne Carmichael, joka on myös tarinan minäkertoja. Työasioissa hän päätyy Lontoon parlamenttitaloon, missä hän tapaa miehen, jonka kanssa päätyy yllättävään tilanteeseen ja intohimoiseen suhteeseen. Työasioihin liittyy myös juhla, jonka päätteeksi tapahtuu jotain inhottavaa. Tapahtuma ajaa Yvonnen pois tolaltaan ja vie ratkaisuun, joka puolestaan johtaa kaiken auki repivään oikeudenkäyntiin.

Palanen kerrallaan lukijalle paljastuu, mitä on tapahtunut ja miksi Yvonne istuu oikeussalissa, jossa istuu myös hänen salaperäinen rakastajansa. Jännite on rakennettu vahvasti ja hyvin, ja Yvonnen vahva kertojanääni kuljettaa mukanaan niin tarinan nykyhetkeen kuin muistoihin. Yvonne tulee lähelle ja hänen kauttaan tulee laajasti pohdittua naisen asemaa perheessä, tiedeyhteisössä, työpaikalla, oikeudenkäynnissä... Mitä eroa on siinä, onko nainen seksuaalirikosoikeudenkäynnissä uhrina vai murhaoikeudenkäynnissä syytettynä? Myös seksuaalisuus kulkee tarinassa voimakkaasti mukana, mutta ei päälleliimattuna vaan olennaisena osana tarinaa, josta muodostuu psykologinen trilleri. Lopussa on koukku, joka ajaa lukijan vielä uudelleen pohtimaan totuutta, moraalia, tekojen oikeutusta ja erästä simpanssikoetta, joka kirjassa mainitaan ja joka ei lopulta anna kovin mairittelevaa kuvaa ihmisestäkään.

Kielletyn hedelmän kuja on vaikuttava jännitysnäytelmä, joka tarjoaa lukijalleen paljon pohdinnan aiheita. Varsinkin psykologisen trillerin ystäville kirja on suorastaan pakollista luettavaa!

Kirjasta on kirjoittanut myös Hannele. Kirjan vuoden haastelistalla teos asettuu kohtaan 44. A book that was originally written in a different language.

Kommentit

  1. Todella jännittävää oikeussalidraamaa, suosittelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen minäkin, toivoisin kirjalle lisää lukijoita.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…