Siirry pääsisältöön

Kirjaostoksilla!

Taapero nukkui huonosti yön, eikä itku ollut kaukana, kun tuo elämäni valo avasi silmänsä ammolleen kello 5.40. Väsytti armottomasti eikä mielikään ollut virkein mahdollinen. Haukotellen vein lapsen päivähoitoon ja päätin ennen työpäivän alkua käväistä kirjakaupassa, kun en eilen, virallisena Kirjan ja ruusun päivänä, ostoksille ehtinyt. 

Lähtökohdat päivälle eivät siis olleet parhaat mahdolliset. Kaupungille päästyäni huomasin, että kirjakauppa ei vielä ollutkaan auki. Kipakassa tuulessa värjötteleminen ei houkutellut, joten menin läheiseen kahvilaan odottelemaan. Päivän lehteä rauhassa lueskellessa ja kahvia siemaillessa alkoi mieliala yllättäen kääntyä nousuun, ja lopulta ihmettelin, miksei rauhallinen kahvituokio kaupungilla ole aiemmin kuulunut päiväohjelmaani edes vaikka kerran vuodessa. Ennemminkin olen kulkenut samaa rataa kotoa lapsen hoitopaikan kautta töihin ja iltapäivällä sama rata toisinpäin, joskus välissä kiireinen kauppareissu.


Kahviteltuani pääsin kirjakauppaan ja hämmennyin kirjojen keskellä niin, että unohdin, mitä kirjoja olin ajatellut etukäteen, kun pohdin ostosvaihtoehtoja. Kirjakaupan ihana myyjä suositteli Elina Hirvosen uutuutta, ja se kädessä marssin viimein kassalle, mistä sain mukaani myös tämän vuoden kaupanpäällisen, Kari Hotakaisen Kantajan.

Olen iloinen siitä, että Kirjan ja ruusun päivän kampanjaa on pidennetty kolmeen päivään. Eilen en olisi millään ehtinyt ostoksille, mutta tänään aikaa onneksi oli. Ostosterapia teki tehtävänsä ja tätä kirjoittaessani olen huomattavasti paremmalla tuulella kuin pari tuntia sitten. Kirjat sulostuttavat elämääni jälleen kerran!

Kommentit

  1. Kirjallisuus on aina yhtä ihanan hellivää, samoin kuin ne omat pienet hetket :) Ja voi, kylläpä tuo kirjoituksesi ensimmäinen virke nosti muistoja mieleen... Mutta kyllä, elämän valo se huonosti nukkuva ja liian aikaisin heräilevä lapsi silti on <3 Ihania kirjahetkiä ja valosäteilyä sinulle - ja parempiunisia öitä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin totta: vaikka välillä riepoo, on tuo pieni ihminen niin suuri ja tärkeä osa elämää. ♥ Kiitos Katja, ihanaa valoa viikonloppuusi ja hyviä lukuhetkiä! ☺

      Poista
  2. Pienikin irtiotto normiarjesta piristää todella paljon eli kahvitteluhetkestä saa voimaa :). Mukavaa, että ehdit ostoksille kaiken kiireen ja muun keskellä. Sinä näemmä sait myös ruusun, minulta se vielä uupuu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sain ruusun itse asiassa jo eilen, virallisena päivänä. Se oli mukava yllätys. ☺

      Poista
  3. On ne kirjat vaan ihme tyyppejä. Pari päivää sitten, kun oli hyvin sininen päivä, niin lohduksi raahasin kirjastosta ison läjän kirjoja.

    Ostin K&R:n varjolla tyttärelleni yhden Keplo Leutokalman, jota hän on himoinnut jo viikkoa. Näin en tullut pettäneeksi lupaustani olla ostamatta itselleni vähään aikaan kirjoja. :) Tuon Hirvosen luin justiinsa. Odottelen aatoksiasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoissa on tosiaan ihmeellistä voimaa.
      Minun olisi korkea aika taas ryhtyä ostolakkoon. Kummallisesti ja vaivihkaa on kotiin hiipinyt kirjoja, jotka olen ihan itse tullut ostaneeksi. Hassuja veitikoita ovat nuo kirjat, kun niin omia reittejään hiippailevat.

      Poista
  4. Teit hyvän ostoksen! Ja miten hyvä hetki aamuun!

    Minua hymyilytti tuo aamukuvauksesi, sillä niin monta kertaa poikkeaminen kirjakaupassa tai kirjastossa on tasoitellut omia kaoottisia tai väsymyksen täyttämiä päiviäni. Kirjoilla on rauhoittava vaikutus. En olisi myöskään ikinä uskonut, miten tärkeiksi ovat tulleet ne muutamat arkipäivät, jolloin mies vie lapsen hoitoon ja minä luen bussissa työmatkat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy tosiaan ottaa asiaksi, että edes joskus "varastaa" itselle omaa aikaa ja käy kirjakaupassa vaikka vain haistelemassa ilmaa. Liian usein olen (muka) kamalan kiireinen ja kuljen laput silmillä työpaikan ja kodin väliä.
      Uskon, että ostokseni on hyvä. Kunpa vain ehtisin kirjan pariin pian! Hotakaisen jo luinkin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…