Siirry pääsisältöön

Granta 4: Seksi

"Judith Butlerin mukaan heteroseksuaalisuus on väistämättä komediaa, koska kukaan ei kykene todella täyttämään "miehiksi" ja "naisiksi" luokiteltuihin ryhmiin kohdistuvia järjettömiä odotuksia. Ehkä on täsmällisempää sanoa, että seksuaalisuus on aina komediaa: meitä rajoittavat luonnehdinnat eivät kuvaile meitä täysin osuvasti milloinkaan eivätkä missään olosuhteissa, ja vaikka nämä muiden määritelmät muodostavat osan subjektiivisista käsityksistämme (miksen voi olla juuri se homo, jona muut minua pitävät?) ne eivät luojan kiitos ole koskaan kattavia, eivät koskaan päde joka suhteessa."
(Mark Doty: Mistä ei voi kirjoittaa)
Granta 4: Seksi
(Otava 2015)
Päätoimittaja Aleksi Pöyry
240 sivua
Suomen Grantan neljännen numeron teemana on seksi - aihe, joka varmasti herättää ajatuksia ja tunteita jo ennen kirjaan tarttumista. Myönnän, että hieman epäillen teosta lähestyin, sillä pelkäsin päätyväni lukemaan kovin roiseja kuvauksia seksistä. Onneksi odotukseni eivät juuri toteutuneet vaan sain huomata, että seksiä ja seksuaalisuutta voi lähestyä hyvinkin monella tavalla. Esimerkiksi Sayaka Muratan novellia Siisti liitto leimaa seksinvastaisuus: novellin keskiössä oleva aviopari päättää pidättäytyä seksistä kokonaan. Mutta mitä tapahtuu, kun perheen perustaminen alkaa olla ajankohtaista? Tarina on mielenkiintoinen!

Grantan edellisestä numerosta poiketen tässä kokonaisuudessa on vain yksi ainoa romaanikatkelma: Eeva Rohaksen Raivo. Asetelma katkelmassa on sen verran kiinnostava, että odotan innolla Rohaksen tulevaa romaania varsinkin, kun olen pitänyt sekä hänen novellikokoelmastaan Keltaiset tyypit että romaanistaan Syvä pää.

Useita teoksen tekstejä yhdistää ajatus seksuaalisuuden moninaisuudesta. Esimerkiksi Tiitu Takalon sarjakuvassa Seksin perusteet tuodaan esille, miten tärkeä osa identiteettiä seksuaalisuus kaikessa monimuotoisuudessaan on - vaikka ilman seksiä voi elää. Timo Hännikäinen puolestaan kyseenalaistaa ajatuksia herättävästi esseessään Haluttavien valta seksuaalisen vetovoiman korostamisen merkityksen kulttuurissa, jossa sukupuoliroolit ovat hälventyneet. Chinelo Okparantan novellissa Amerikka seksuaalisuuteen vaikuttaa voimakkaasti konteksti: millaista on naisen rakastaa naista maassa, jossa rakkaudesta voi seurata vankilaa, sakkoja, kivitystä tai ruoskinta? Kiinnostavan näkökulman tarjoaa myös Chris Dennis novellissaan Näin sinun tulee tehdä, joka sijoittuu amerikkalaiseen vankilaan.

Suomen Grantan neljäs numero on onnistunut kokonaisuus, jossa pääosassa ovat novellit rinnallaan sarjakuva, essee, muistelma ja romaanikatkelma. Tekstit herättävät ajatuksia ja osoittavat, miten seksuaalisuus on elämässä läsnä koko ajan, hyvin monimuotoisena - tosin helposti myös stereotypioiden typistämänä. Väitän, että suomalaisen Grantan numeroista tämä on onnistunein, ja mielihyvin jään odottamaan seuraavaa numeroa, jonka teemana on Venäjä.

Kommentit

  1. Olipas kiinnostava kirjoitus. Jäin tosin miettimään tuota alun sitaattia. Jos heteroseksuaalisuus on väistämättä komediaa, kuten Butler kirjoittaa, niin miten siitä seuraa, että olisi täsmällisempää sanoa, että seksuaalisuus on komediaa. Ainakin heteroseksuaalisuus ja (yleinen !!!) seksuaalisuus ovat eri tavalla ja eri syistä komediallisia. No, kunhan mietiskelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän tuon alun sitaatin niin, että ei vain heteroseksuaalisuus vaan kaikki seksuaalisuus on komediaa, koska seksuaalisuuden myötä ihmiseen kohdistetaan noita järjettömiä odotuksia. En tiedä, tavoitanko täysin kirjoittajan tarkoitusta, mutta juuri siksi lainaus onkin kovin kiinnostava.

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok