Siirry pääsisältöön

Johan Bargum: Syyspurjehdus

"Sesongin lyhyyteen ei totu koskaan. Sitä tallustelee rantaan ja katselee poijuun kiinnitettyä venettään, joka näyttää alakuloiselta vastarannan metsänreunassa kellastuvien lehtipuiden taustaa vasten. Syyspurjehdus, ajattelen."
Johan Bargum: Syyspurjehdus (Tammi 2012)
Alkuteos Seglats i september 2011
Suomentanut Marja Kyrö
120 sivua
Johan Bargumin Syyspurjehdus on romaani, joka saa voimansa syksyisestä merestä ja purjehtimisesta saaristossa. Se on kaunis ja haikea kertomus matkasta, joka vie jotain päätökseen ja on samalla taivallus muistoihin ja menneisyyteen. Se on kuin meri, jonka tyynen pinnan alla on jotain syvää.

Harald ja Olof lähtevät syyspurjehdukselle. Hetki on viimeinen mahdollinen, sillä pian saapuu talvi. Samaan veneeseen päätyvät miehet, jotka eivät ole ystäviä vaan oikeastaan päinvastoin. He ovat rakastaneet samaa naista, ja Elin muodostaa erään tarinan suurista kysymyksistä. Suuri kysymys on myös se, miksi syyspurjehdukselta saapuu takaisin vain yksi mies.

Vaikka romaani on kooltaan pieni, on sillä paljon ja suurta sanottavaa. Se kertoo kolmen ihmisen elämäntarinan, ja nuo tarinat kytkeytyvät yhteen. Se puhuu rakkaudesta, syyllisyydestä ja salaisuuksista kauniin koskettavasti ja kaihoisasti. Kun kirjan viimeinen sana on luettu, on pahoillaan siitä, että tarina on päättynyt. Mutta mielessäni se ei päätykään vaan jää elämään tavalla, joka tekee vaikeaksi kirjoittaa kirjasta mitään järkevää. Kovin paljon en edes halua kirjasta kertoa, sillä se on koettava itse. Niinpä sanon vain: Syyspurjehdus on tunnelmaltaan täysi ja lukemisen arvoinen romaani.
Nyt kun illat pimenivät ja syksy läheni, hänet oli vallannut suunnaton kaipuu päästä merelle: irrottaa köydet, nostaa purjeet, ottaa suunta, luovia kohti horisonttia, laskea satamaan, istua joutilaana istuinkaukalossa tyynellä lahdella hämärän laskeutuessa ja tähtien syttyessä, nukahtaa veden liplatukseen veneen runkoa vasten, herätä kalalokkien pajatukseen, nostaa purjeet ja palata kotiin.
Tällä kirjalla osallistun Ullan ideoimaan Talven lukuhaasteeseen.

Syyspurjehdusta on blogeissa luettu paljon. Saran tekstistä löytyy linkkejä moniin bloggauksiin. Hiljattain kirjan on lukenut myös Anni.

Kommentit

  1. Mielettömän täydellinen kirja. Ihastuin niin tähän kuin myöhemmin lukemaani Bargumin Syyskesään. Syyspurjehdus osoittaa, mitern tiivistys voi olla kultaa.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, en ollut tajunnut tai muistanut Syyskesän olemassaoloa. Lisään sen lukulistalleni.

      Poista
  2. luulen, että ihastuisin tähän kirjaan..Meri ja purjehdus...<3

    Kiitos hienosta arviostasi. Pistin nimen muistiin :)

    VastaaPoista
  3. Minullakin on tämä lukupinossa juuri tähän samaiseen haasteeseen. :) Muistelen lukeneeni kehuja tästä, ja nyt tuli taas lisää. Tykkään myös kannesta. Siinä on rauhallinen tunnelma, joka ilmeisesti kuvastaa sisältöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjan kansi on kyllä hieno. Niin on onneksi sisältökin.
      Toivottavasti pidät Syyspurjehduksesta!

      Poista
  4. Kirjoitat tästä ihanasta kirjasta todella kauniisti! <3 Olen lukenut Bargumilta kolme teosta (tämän lisäksi Syyskesän ja novellikokoelman Jäähyväisiä), ja vaikka kaksi muutakin ovat olleet hienoja, on tämä aivan omaa luokkaansa. Pieni palanen täydellisyyttä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sara! <3
      Syyspurjehdus on ihana kirja. Tuntuu, että se vain jatkaa elämäänsä mielessäni yhä edelleen.

      Poista
  5. Luin ensin Syyskesän ja sen jälkeen Syyspurjehduksen. Ehkä tuo järjestys vakuutti minut siitä, että minun on tutustuttava Bargumiin paljon tarkemmin. Syyspurjehdus on hieno kirja, se jättää jälkiä lukijaan, avoimia kysymyksiä. Syyskesä laski helpommin lähelleen. Kiteytät kirjaa kauniisti tuossa alussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syyskesä pitäisi ehdottomasti lukea. Kiitos kommentistasi, Ulla!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Shelley Read: Minne virta kuljettaa

  Eräänä yönä matalien pilvien riippuessa laakson yllä me kaksi – syntymätön lapseni ja minä – käperryimme pesäämme huopien alle, ja siellä maatessani kuvittelin kaikkien metsän eläinten tekevän samoin, asettuvan levolle, kääriytyvän kerälle omaan lämpöönsä. Mietin, että jotkut metsän äideistä tunsivat lastensa potkivan sisällään aivan samalla tavalla, kun toiset taas ruokkivat ja hoivasivat ja suojelivat jälkeläisiään niin kuin minä pian tekisin. Ajattelin kaikkea sitä elämää, joka alkoi, kesti ja päättyi ympärilläni, suurimmasta karhusta pienimpään hyönteiseen, siemeneen, nuppuun ja kukkaan. Metsässä en ollut yksin. Olin varma, että juuri se oli yksi niistä asioista, joita Wil oli yrittänyt selittää minulle. Syleilin lempeästi vatsani kumpua, sekä lastani että myös jotain muuta, jotain sanoin kuvaamatonta valtavuutta, jonka osa tunsin olevani. Shelley Read: Minne virta kuljettaa Otava 2023 alkuteos Go as a river suomentanut Jaakko Kankaanpää äänikirjan lukija Mirjami Heikkinen kesto

Blogistanian Globalia -äänestyksen voittaja on...

Kirjabloggaajat, -grammaajat ja -tubettajat äänestivät jälleen parhaista lukukokemuksistaan. Vuoden 2023 kirjaparhaimmistoa äänestettiin viime viikolla: Blogistanian Globalia -kategoriassa ääniä antoi 51 äänestäjää ja mainituksi tuli 80 eri teosta. Voittajaksi nousi 15 pisteellä  Martha Wellsin  Hälytystila – Murhabotin päiväkirjat 1  (Hertta Kustannus) , suomentaja Mika Kivimäki! Arvioissa scifisarjan avaavaa teosta on luonnehdittu seuraavasti: Tämä olikin aika hurmaava tapaus tämä Murhabotti . –  Katarooman kirjaimia   Jäi lämmin fiilis . –  @kalmanoudotkirjat Miten mahtava tunne lukea näin hyvää scifiä suomeksi ja toivomme, että suomennoksen myötä teos löytää valtavan määrän uusia lukijoita, sillä sen se todella ansaitsee.      – @reading_with_pet_dragon Claire Keeganin  Nämä pienet asiat  (Tammi) , suomentaja Kristiina Rikman   sijoittui Globaliassa toiseksi yhdellätoista pisteellä. Siitä on todettu muun muassa näin: Sadassa sivussa Keegan luo täyden ja koskettavan kertomuksen, jok