"Sesongin lyhyyteen ei totu koskaan. Sitä tallustelee rantaan ja katselee poijuun kiinnitettyä venettään, joka näyttää alakuloiselta vastarannan metsänreunassa kellastuvien lehtipuiden taustaa vasten. Syyspurjehdus, ajattelen."
Johan Bargumin Syyspurjehdus on romaani, joka saa voimansa syksyisestä merestä ja purjehtimisesta saaristossa. Se on kaunis ja haikea kertomus matkasta, joka vie jotain päätökseen ja on samalla taivallus muistoihin ja menneisyyteen. Se on kuin meri, jonka tyynen pinnan alla on jotain syvää.
Harald ja Olof lähtevät syyspurjehdukselle. Hetki on viimeinen mahdollinen, sillä pian saapuu talvi. Samaan veneeseen päätyvät miehet, jotka eivät ole ystäviä vaan oikeastaan päinvastoin. He ovat rakastaneet samaa naista, ja Elin muodostaa erään tarinan suurista kysymyksistä. Suuri kysymys on myös se, miksi syyspurjehdukselta saapuu takaisin vain yksi mies.
Vaikka romaani on kooltaan pieni, on sillä paljon ja suurta sanottavaa. Se kertoo kolmen ihmisen elämäntarinan, ja nuo tarinat kytkeytyvät yhteen. Se puhuu rakkaudesta, syyllisyydestä ja salaisuuksista kauniin koskettavasti ja kaihoisasti. Kun kirjan viimeinen sana on luettu, on pahoillaan siitä, että tarina on päättynyt. Mutta mielessäni se ei päätykään vaan jää elämään tavalla, joka tekee vaikeaksi kirjoittaa kirjasta mitään järkevää. Kovin paljon en edes halua kirjasta kertoa, sillä se on koettava itse. Niinpä sanon vain: Syyspurjehdus on tunnelmaltaan täysi ja lukemisen arvoinen romaani.
Syyspurjehdusta on blogeissa luettu paljon. Saran tekstistä löytyy linkkejä moniin bloggauksiin. Hiljattain kirjan on lukenut myös Anni.
 |
| Johan Bargum: Syyspurjehdus (Tammi 2012) Alkuteos Seglats i september 2011 Suomentanut Marja Kyrö 120 sivua |
Harald ja Olof lähtevät syyspurjehdukselle. Hetki on viimeinen mahdollinen, sillä pian saapuu talvi. Samaan veneeseen päätyvät miehet, jotka eivät ole ystäviä vaan oikeastaan päinvastoin. He ovat rakastaneet samaa naista, ja Elin muodostaa erään tarinan suurista kysymyksistä. Suuri kysymys on myös se, miksi syyspurjehdukselta saapuu takaisin vain yksi mies.
Vaikka romaani on kooltaan pieni, on sillä paljon ja suurta sanottavaa. Se kertoo kolmen ihmisen elämäntarinan, ja nuo tarinat kytkeytyvät yhteen. Se puhuu rakkaudesta, syyllisyydestä ja salaisuuksista kauniin koskettavasti ja kaihoisasti. Kun kirjan viimeinen sana on luettu, on pahoillaan siitä, että tarina on päättynyt. Mutta mielessäni se ei päätykään vaan jää elämään tavalla, joka tekee vaikeaksi kirjoittaa kirjasta mitään järkevää. Kovin paljon en edes halua kirjasta kertoa, sillä se on koettava itse. Niinpä sanon vain: Syyspurjehdus on tunnelmaltaan täysi ja lukemisen arvoinen romaani.
Nyt kun illat pimenivät ja syksy läheni, hänet oli vallannut suunnaton kaipuu päästä merelle: irrottaa köydet, nostaa purjeet, ottaa suunta, luovia kohti horisonttia, laskea satamaan, istua joutilaana istuinkaukalossa tyynellä lahdella hämärän laskeutuessa ja tähtien syttyessä, nukahtaa veden liplatukseen veneen runkoa vasten, herätä kalalokkien pajatukseen, nostaa purjeet ja palata kotiin.Tällä kirjalla osallistun Ullan ideoimaan Talven lukuhaasteeseen.
Syyspurjehdusta on blogeissa luettu paljon. Saran tekstistä löytyy linkkejä moniin bloggauksiin. Hiljattain kirjan on lukenut myös Anni.
Mielettömän täydellinen kirja. Ihastuin niin tähän kuin myöhemmin lukemaani Bargumin Syyskesään. Syyspurjehdus osoittaa, mitern tiivistys voi olla kultaa.
VastaaPoista<3
Leena, en ollut tajunnut tai muistanut Syyskesän olemassaoloa. Lisään sen lukulistalleni.
Poistaluulen, että ihastuisin tähän kirjaan..Meri ja purjehdus...<3
VastaaPoistaKiitos hienosta arviostasi. Pistin nimen muistiin :)
Toivon, että ihastut!
PoistaMinullakin on tämä lukupinossa juuri tähän samaiseen haasteeseen. :) Muistelen lukeneeni kehuja tästä, ja nyt tuli taas lisää. Tykkään myös kannesta. Siinä on rauhallinen tunnelma, joka ilmeisesti kuvastaa sisältöä.
VastaaPoistaKirjan kansi on kyllä hieno. Niin on onneksi sisältökin.
PoistaToivottavasti pidät Syyspurjehduksesta!
Kirjoitat tästä ihanasta kirjasta todella kauniisti! <3 Olen lukenut Bargumilta kolme teosta (tämän lisäksi Syyskesän ja novellikokoelman Jäähyväisiä), ja vaikka kaksi muutakin ovat olleet hienoja, on tämä aivan omaa luokkaansa. Pieni palanen täydellisyyttä!
VastaaPoistaKiitos, Sara! <3
PoistaSyyspurjehdus on ihana kirja. Tuntuu, että se vain jatkaa elämäänsä mielessäni yhä edelleen.
Luin ensin Syyskesän ja sen jälkeen Syyspurjehduksen. Ehkä tuo järjestys vakuutti minut siitä, että minun on tutustuttava Bargumiin paljon tarkemmin. Syyspurjehdus on hieno kirja, se jättää jälkiä lukijaan, avoimia kysymyksiä. Syyskesä laski helpommin lähelleen. Kiteytät kirjaa kauniisti tuossa alussa.
VastaaPoistaSyyskesä pitäisi ehdottomasti lukea. Kiitos kommentistasi, Ulla!
Poista