Siirry pääsisältöön

Katsaus kirjavuoteen 2014

Ei kirjakuva vaan tunnelmaa Huopanankoskelta
Viitasaarelta vuodenvaihteen lähellä.
Vuosi 2014 päättyy aivan pian, ja nyt onkin hyvä hetki vilkaista hieman olan taakse ja palauttaa mieleen, mitä sisälsi kirjavuosi 2014 tässä blogissa. Kuten alkuvuodesta ennakoin, ehdin ilokseni lukea tänä vuonna paljon. Melkein nolostuttavan paljon. Aikuisille suunnattuja romaaneja luin 110, jos oikein laskin. Olen kuvitellut, että luen sattumalta enemmän kotimaista kuin käännöskirjallisuutta, mutta tässä kohtaa luvut menevät melko tasan: käännöksiä luin 53 ja suomalaisia teoksia 57. Naisten kirjoittama kirjallisuus sen sijaan painottuu lukemistossani: luin 68 naisen kirjoittamaa kirjaa, miehen kirjoittamia teoksia listaltani löytyy siis 42.

Novelleja tai novellikokoelmia luin 14. Näistä kymmenen oli kokonaan suomalaista alkuperää. Näytelmiä luin kolme (kaikki Minna Canthin) ja runokokoelmia viisi (neljä kotimaista, yksi käännös). Sarjakuvateoksia vuoteen mahtui 12.

Tietokirjoja luin vuoden aikana 17. Mukana on neljä ulkomaista teosta, loput ovat suomalaisia.

Lasten- ja nuortenkirjoja luin 26 kappaletta. Tässä valikoimassa painottuu vahvasti kotimaisuus: käännöskirjoja joukossa on vain viisi.

Notkopeikon blogissa ihastelin infografiikkaa ja päädyin leikkimään tilastotieteilijää hyvin vaatimattomasti:


Mitä kirjavuodesta 2014 sitten jäi mieleen? Ainakin monta upeaa romaania, joista on vaikea, ellei suorastaan mahdoton, valita yhtä parasta. Sitä en haluakaan tehdä vaan nostan mieluummin esille joitakin kirjavuoteni tapauksia.
Pitkään lukulistallani roikkuneista kotimaisista klassikoista haluan mainita Leena Krohnin taianomaisen Tainaronin ja Väinö Linnan vaikuttavan Täällä Pohjantähden alla -trilogian. Ulkomaisista klassikoista erityisesti sykähdyttivät puolestaan Leo Tolstoin Anna Karenina ja Victor Hugon Kurjat.
Varsinainen ponnistus tänä vuonna oli Eleanor Cattonin Valontuojat, joka vaati ainakin tältä lukijalta sitkeyttä.
Dystopia-elämyksen tarjosi Hugh Howey Siilollaan.
Vuoden järkyttävimpiin lukukokemuksiin kuuluivat Slavenka Drakulićin Aivan kuin minua ei olisi ja Terhi Rannelan Punaisten kyynelten talo.
Yllättäjiä olivat Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia, Lena Anderssonin Omavaltaista menettelyäJaakko Yli-Juonikkaan Vanhan merimiehen tarina ja Sarah Watersin Vieras kartanossa.
Pettymyksiin tänä vuonna lukeutuvat Tatiana de Rosuayn Mokka ja Gabrielle Zevinin Tuulisen saaren kirjakauppias.

Lasten- ja nuortenkirjallisuudesta pitää mainita ainakin hieno kotimaisen fantasian edustaja, Maria Turtschaninoffin Arra. Tove Janssonin muumikirjoja luin juhlavuoden kunniaksi useamman, ja suosikikseni nousi ihana Muumilaakson marraskuu.

Blogistanian isot äänestykset vuoden parhaista kirjoista ovat edessä tammikuussa. Tarkoituksella olen jättänyt tässä koonnissa uutuusteosten mainitsemisen vähäiseksi, sillä en itsekään vielä oikein tiedä, mitä tulen äänestämään. Sen tiedän, että valinnoista tulee vaikeita, sillä olen saanut lukea monta hienoa, vahvaa, mieleenpainunutta ja vakuuttavaa teosta. Niinpä hyvästelen haikein mutta tyytyväisin mielin hyvän kirjavuoden 2014 ja suuntaan katseeni kohti uutta vuotta 2015, joka toivottavasti tarjoaa sekin hienoja lukuelämyksiä. Alkava uusi vuosihan on muuten myös Kirjan vuosi.

Kommentit

  1. Siis aivan huikean määrän olet lukenut! Nostan tässä peukkua. Vau.
    Tunnelmakuva on tosi hieno, ja tuo grafiikka kuvakin on mukavan selkeä. Kiva aina lukea muiden pylväsdiagrammeja tms. vaikka itse olen aivan onneton niitä väkertämään.

    Kirjaisaa vuotta 2015!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Jenni! Grafiikka jäi sisällöltään aika kevyeksi, koska minulla ei vain ollut aikaa väkertää enempää. Mutta hauskaa oli tuota kokeilla.

      Hyvää kirjavuotta 2015!

      Poista
  2. Hieno määrä kirjoja, ei kannata nolostella! :D

    Mutta nostitpa esiin hienoja kirjoja (vaikken niistä suurinta osaa ole itse lukenut). Valontuojat vaati minultakin sitkeyttä ja luin sen vielä alkukielisenä, oli aika haastava, mutta myös palkitseva, vaikkei vuoden parhaimpiini sisällykään! Watersin Vieras kartanossa on myös hieno, suosikkejani. Minä olen vähän miettinyt Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian lukemista ensi vuonna, mutta saa nähdä tulenko siihen kuitenkaan vielä tarttumaan.

    Ja hei, onpa hieno tuo Piktochartilla tehty tilastojuttu! Inhoan Exceliä, joten en ryhtynyt leikkimään sillä tänä vuonna, mutta mietin, että olisiko jotain helppokäyttöisempää (ja nätimpää) systeemiä, jolla voisin tilastoja tehdä. Pidänpä siis tuon Piktochartin mielessäni :)

    Kirjojen täyteistä uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, Nostanpa hattua: Valontuojat alkukielisenä! Minusta kun tuntui, että suomeksikin kirjassa riittää työtä.
      Kiitos! Piktochart on kyllä hyvin helppokäyttöinen ja sisältää paljon mahdollisuuksia. Minä toteutin nyt vain pienen pintaraapaisun sen parissa.

      Hyvää kirjavuotta 2015!

      Poista
  3. Todella hurja riuhtaisu, kun seassa on noita tiiliskiviä ja tietokirjoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli varmaan aikuisikäni runsain vuosi, kun kirjojen määrästä puhutaan. Hieno vuosi siis. :) Tulevaisuudessa en varmasti pääse lähellekään noita lukemia, hyvä jos puoleen.

      Poista
  4. Huh miten paljon olet lukenut! Ja miten hienoja kirjoja, etenkin Kurjat ja Anna Karenina <3 Hyvää uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoja kirjoja joukkoon tosiaan mahtui useita. :)
      Hyvää uutta vuotta!

      Poista
  5. Ihanaa uutta vuotta! <3 Ensi vuonna minäkin luen Kurjat - viimein :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa sitten kiva kuulla, mitä Kurjista ajattelet.
      Kiitos, ihanaa uutta vuotta myös sinulle! <3

      Poista
  6. Valtava määrä kirjoja ja tyylikkäät grafiikat! En vielä uskalla tarttua tuohon Cattonin Valontuojat-romaaniin, koska muissakin tiiliskivissä riittää vielä tekemistä (Antti Heikkisen Risainen elämä ja Salman Rushdien Joseph Anton ovat kesken...).
    Hyvää alkavaa Kirjan vuotta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas kiinnostavia kirjoja sinulla menossa!
      Kiitos samoin!

      Poista
  7. Valtavasti olet lukenut! Tainaron ja TPTA ovat molemmat todella hienoja. Ne olen lukenut jo joskus aikaisemmin. Arra nousi minullakin yhdeksi nuortenkirjasuosikiksi. Tuulisen saaren kirjakauppias oli todella pettymys!

    Hyvää ja kirjaisaa uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuosi oli poikkeuksellinen, kun lukuaikaa ja -intoa riitti niin paljon. Saapa nähdä, miten alkaneena vuonna lukemisten kanssa käy.
      Hyvää uutta kirjavuotta!

      Poista
  8. Tsih, hyvä että innostuit, nättejä tilastoja on aina tosi kiva katsella ja kun niistä vielä näkee aika suoraan kaiken kiinnostavan tiedon! Oon aina ollut tosi huono sanallisissa matikantehtävissä, joten tilastot sopii meikäläiselle. <3 Ja hurrrrjan määrän kirjoja oot lukenut. :o Kateeksi käy! Kun vaan itsekin ehtisi/jaksaisi/viitsisi. <3 Ensi vuonna sitten vieläkin enemmän, eiksjuu? ~.n

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta vinkistä!
      Jos pääsen alkaneena vuonna edes puoleen vuoden 2014 määrästä, olen tyytyväinen. :) Kulunut vuosi oli monella tapaa poikkeuksellinen - ja upea.

      Poista
  9. Upea määrä kirjoja! Monilla näyttää olevan enemmän naisten kirjoittamia kirjoja luettuna, mutta minulla oli kyllä harmittavan vähän. Tippui roimasti viime vuodesta. Pitänee yrittää taas petrata ensi vuonna. Tuo puolikasdonitsi näyttää hienolta käppyrältä, valitettavasti excelissä ei moista taida ole valittavana. Muuten tykkään kyllä tehdä excelillä omat grafiikkani :)

    Oikein mukavaa vuodenvaihdetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Excelissä on toki puolensa, Piktochartia oli kiva kokeilla.
      hyvää uutta vuotta 2015!

      Poista
  10. Onpas paljon tietokirjoja! Olen itse laittanut tavoitteeksi noin 4-5 per vuosi, ja luulen että se ehkä tuli täyteen. Minulla jäi Cattonin uusin tälle vuodelle, mutta odotan siltä paljon kunhan sen kimppuun ehdin. Oikein hyvää alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt sattui kiinnostavia tietokirjoja eteen. :)
      Catton on kyllä lukemisen arvoinen, vaikkei se aivan ykköslukukokemuksekseni noussutkaan.
      Hyvää tätä vuotta!

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…