Siirry pääsisältöön

Marko Leino: Joulutarina

"Kohtalo oli äkkiarvaamatta kipannut pienen Nikolaksen hartioita painamaan niin suunnattoman menettämisestä ja yksin jäämisestä koostuvan taakan, ettei hän edes kasvaessaan ja voimistuessaan koskaan kyennyt ravistamaan sitä harteiltaan. Nikolaksen oli kannettava lapsuutensa taakkaa mukanaan koko elämänsä ajan. Se oli myös suurin syy siihen, että Nikolas muokkautui sellaiseksi hahmoksi, millaisena hänet nykyään ympäri maailmaa tunnetaan."
Marko Leino: Joulutarina
(Gummerus 2007)
Äänikirjan kesto 7h 36min.
Lukija Hannu-Pekka Björkman
Joulutarina on ollut minulle tähän saakka tuttu hienona elokuvana, jonka olemme perheen kesken katsoneet useaan kertaan. Kirjaan tartuin hieman epäröiden, sillä elokuva on niin onnistunut, että pelkäsin kirjan muodostuvan pettymykseksi. Niin ei kuitenkaan käynyt vaan sain todeta romaanin sopivan erinomaisen hyvin joulun odotukseen. Minä kuuntelin tarinan äänikirjana, jonka lukee Hannu-Pekka Björkman - kertakaikkisen täydellinen valinta lukijaksi.

Joulutarina kertoo, mistä joulupukki on tullut. Kehystarinassa ukki kertoo Tommille ja Ossille lapsuudessaan kuulemansa tarinan, jonka päähenkilö on Nikolas. Hän on kertomuksen alussa viisivuotias, menettää onnettomuudessa sisarensa ja vanhempansa ja huomaa pian olevansa orpo. Nikolaksen kotikylässä mietitään, mitä tehdä. Vähävaraiset perheet eivät koe voivansa ottaa vastuulleen poikaa, joka merkitsee ylimääräistä ruokittavaa suuta. Sitten ratkaisu löytyy:
-Hyvä on, Gideon nyökkäsi tyytyväisenä. -Sovitaan sitten niin, että kylän jokainen perhe ottaa Nikolaksen vuodeksi kerrallaan hoidettavakseen. Hanneksen ja Kristiinan perhe olkoon ensimmäinen. Sovitaan myös niin, että perheenvaihto tehdään aina samana päivänä. Tuo päivä olkoon tästä päivästä seuraava, eli joulu.
Kyläläiset pitävät Nikolaksesta, mutta kun katovuosi vie vähäisenkin ruoan, ei enää löydykään perhettä, joka voisi ottaa pojan luokseen. Apu tulee yllättävältä taholta, ja Nikolas päätyy muuttamaan pois kylästä. Silti hän ei unohda hänestä huolta pitäneitä ihmisiä vaan käy joka joulu jättämässä oville lahjoja. Tästä tulee perinne, joka vuosien myötä kasvaa suuriin mittasuhteisiin.

Joulutarina on viehättävä lasten ja nuorten sekä lapsenmielisten satu, jossa on ripaus joulun taikaa ja hyppysellinen suloista joulun tunnelmaa. Nikolaksen tarina on surullinen, mutta surusta syntyy jotain kaunista ja tarunomaista. Kertomus kuvaa paitsi joulua ja sen tarunomaista isäntää, myös elämänkulkua ja kohtalon hiljaista hyväksymistä. Joulutarinaa voi suositella kaikille, jotka haluavat uskoa jouluun ja sen hyväntahtoiseen, punanuttuiseen hahmoon.

Joulutarinalla saan yhden suorituksen Talven lukuhaasteeseen.

Kommentit

  1. Kuulostaa mielenkiintoiselta, tämän voisi lukea vaikka ensi jouluna, nyt on liikaa muuta. Laitan tämän kirjan korvan taakse!:D

    VastaaPoista
  2. Kiva, että tämä on äänikirjana saatavilla. Voin ottaa vinkin talteen vaikka ensi jouluksi. :) Björkman on todella hyvä lukija, ja sopinee tosiaan täydellisesti tähän kirjaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidin Björkmanista tässä kirjassa todella paljon. Suosittelen!

      Poista
  3. Minulla on vielä kokematta sekä elokuva että kirja, mutta näiden aika tulee varmaan vielä :) Ihania joulutunnelmia sinulle Jonna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, sittenpä suosittelen sinua tarttumaan sekä elokuvaan että kirjaan. Minä pidin molemmista!
      Tunnelmallista joulunaikaa sinulle, Katja!

      Poista
  4. Elokuva on todella kiva. Olen katsonut sen pari kertaa. Pitäisi lukea myös kirja ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidin elokuvasta. Mietin, antaako kirja mitään, kun elokuva on niin tuttu, mutta kyllä siitä paljon sain. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…