Siirry pääsisältöön

Pirjo Hassinen: Jouluvaimo

"Vielä nyt, 22 vuotta äidin katoamisen jälkeen olisin osannut poimia hänelle sopivat miehet. Illan päätteeksi ne miehet olisi saattanut niputtaa luokkiin kuin parsaniput niillä kriteereillä, jotka vain äiti ja minä tiesimme."
Pirjo Hassinen: Jouluvaimo
(Otava 2002)
271 sivua
Jouluvaimon päähenkilö on Raakel Heimonen, asianajaja, joka elää Helsingissä tavallista työssäkäyvän ihmisen elämää. Sitten Raakeliin ottaa yhteyttä poliisi-Petteri, joka pakottaa Raakelin kohtaamaan lapsuuden unohdetut hetket.
Minä olen menossa vanhaan kotikaupunkiini, jossa käyn niin harvoin kuin mahdollista. Kohta tapaan miehen, joka määrää minut palaamaan menneisyyteen, johon en haluaisi palata. Sillä nyt se on kohdattava, parhaita paloja valikoimatta, sellaisenaan.
Raakelin ja hänen äitinsä suhde on ollut erikoinen, omalaatuinen. Äiti on etsinyt elämäänsä miehiä, satunnaisia ohikulkijoita, joiden kanssa viettää varastettuja hetkiä ennen paluuta aviomiehen ja tavallisen arjen luokse. Tytär vihitään salaisuuteen jo varhain, hän toimii äidin alibina hotellimatkoilla toisiin kaupunkeihin. Äiti kokee, että lapsi on hänen ystävänsä, jolle voi kertoa kaiken, ja tytär osaa katsoa miehiä tietyllä tavalla, hän osaa etsiä miehiä, "joilla olisi äidin mielestä kaunis nenä, siisti ja suudeltava suu, leuka joka herätti kaipauksen".

Sitten äiti katoaa. Tytär löytyy lentokentältä yksin ja ajanlasku alkaa alusta. On aika ennen äidin katoamista ja aika katoamisen jälkeen. Lähes symbioottinen äiti-tytär-suhde on yhtäkkiä rikkoutunut lähes väkivaltaisesti. Poliisi-Petteri onkin varma, että Raakelin äiti on joutunut henkirikoksen uhriksi, ja hän haluaa selvittää tapauksen. Hänen kanssaan Raakel matkaa tutuille teille ja kertoo vähitellen, mistä oikein on ollut kyse - tai jättää kertomatta. Hän matkaa lapsuuteensa, kun isä on kuin "pehmeä peruna, joka tilsitään kokonaan kastikkeen alle", äiti kaipaa muualle ja mummo paheksuu äitiä. Ja koko ajan taustalla on Temppeli, jonne kokoonnutaan seuraamaan kastetta, syntisten tunnustamisia ja hurmioituneita kaatumisia. Äidin raamatullinen nimi Rebekka saa kaksoismerkityksen kun äiti viettää kaksoiselämää, jota aviomies ei tunnista tai tunnusta.

Jouluvaimo on mystinen ja vaikuttava teos. Pirjo Hassinen kirjoittaa sujuvasti, painavin lausein, ja pitää lukijan otteessaan. Kaikkiin esille nouseviin kysymyksiin kirja ei vastaa, eikä sen pidäkään - tarina jättää sopivissa määrin miettimään ja kysymään. Hassiselle tuttuun tapaan lihallisuus on läsnä tässäkin romaanissa, ja tarinan jännitteessä on myös eroottinen vivahde, kun Raakel ja poliisi kiertävät toisiaan. Ja jatkuvasti läsnä on äiti, jonka ei koskaan pitänyt tytärtään jättää.

Tällä kirjalla osallistun Talven lukuhaasteeseen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvi Hämäläinen: Cinderella

Jade hyrrää hyvästä mielestä. Näin vaan tytöt löytävät ihan täysin sattumalta taas yhden yhteisen jutun! Kyllä tästä taitaa ihan oikea ystävyys muodostua! Vaikka Jaden äiti ei kuulukaan ympäristölautakuntaan, niin Jade sentään on ihminen, joka on kiinnostunut kiinnostavista asioista.  Pilvi Hämäläinen: Cinderella Otava 2022 kansi Elina Warsta 269 sivua Pilvi Hämäläinen on tullut tunnetuksi erityisesti Putous-näyttelijänä, ja nyt häneltä on julkaistu esikoisromaani. Teoksen keskiössä ovat yläkoululainen Jade-Adele, joka häpeää nimeään ja äitiään, Jaden äiti Siru, joka ei häpeä juuri mitään, ja Sirun äiti Sirkka, joka kiinnittää huomionsa Cinderellaan. Samaan sukuun kuuluvien naisten lisäksi yhtenä näkökulmahenkilönä on aikuisikään ehtinyt Jari, joka elää äitinsä katon ja komennon alla. Romaani kuvaa tapahtumia, jotka keskittyvät yhteen päivään. Kun päivä etenee kohti erästä suoraa lähetystä, tapahtuu paljon, ja päivän mittaan henkilöistä paljastuu monenlaista. He joutuvat itse kukin kum

Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin

Kaikki mitä tarvitsin tai halusin oli kodin ja yhteisön näkökulmasta väärin. Siksi se kaikki oli pidettävä salassa. Olin lapsesta asti tottunut kätkemää omat tarpeeni, ja siihen oli aina liittynyt ahdistus, häpeä ja kylmä yksinäisyyden tunne. Noina vuosina ristiriita kasvoi niin valtavaksi, että halusin vain olla rauhassa. Samaa halusivat ystäväni. He pakenivat kodin sääntöjä, uhkailua ja väkivaltaa karkaamalla, ja minä lähdin heidän mukaansa. Kun lähdimme, meillä ei enää ollut kotia. Olimme yhteiskunnalle näkymättömiä ja yhteisön silmissä hylkiöitä, mutta meillä oli toisemme. Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin WSOY 2022 kansi Anna Makkonen 226 sivua Ujuni Ahmed on 3-vuotiaana Somaliasta Suomeen muuttanut musliminainen, joka avaa Elina Hirvosen kanssa kokemuksiaan ja elämäntarinaansa kirjassa Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin . Teos on tarkoitettu ensisijaisesti Ujuni Ahmedin kaltaisille, jotka kokevat olevansa vääränlaisia ja erilaisia

Tuuve Aro: Lihanleikkaaja

"Hän kosketti nenäänsä ja ajatteli että se oli hänet pettänyt. Hän kumartui ja asetti päänsä pölkylle. Kirvestä oli hankala pidellä mutta se osui kohteeseen nirhaisten nenänpäästä palan joka jäi ihosta roikkumaan." (Novellista Haju ) Tuuve Aro: Lihanleikkaaja (WSOY 2017) 153 sivua Tuuve Aron novellikokoelma Lihanleikkaaja  on tuttua Aroa: Vinksahtaneisuutta ja absurdiutta tarjoillaan lukijalle tiiviissä paketeissa. Arkisiin tilanteisiin sekoittuu mystisyyttä, joka jää paikoin mietityttämään pitkäksi aikaa. Kahdentoista novellin joukosta löytyy monenlaisia lukukokemuksia. Aloitusnovelli Suojatie  etenee varsin ennalta arvattavasti mutta päättyy kauniisti: Hetken verran kurjet pysyivät tiukasti muodossaan kuin yhteisen mielen liikuttamana, sitten aura jo hajosi ja muutti suuntaa. Kokoelman päättävä Kahdet kasvot  puolestaan on ilahduttava tarina Tomista, jonka elämän lähtökohdat eivät ole loistokkaat ja jolle arkea ovat asiat, joista nykytodellisuudessa nostettaisii