Siirry pääsisältöön

Terveisiä Espanjasta

Näkymä loma-asuntomme terassilta.
Juuri nyt, kun katselen koti-Suomessa ikkunasta ulos, sataa vettä ja ulkolämpötila on noin kahdeksan astetta. Onkin siis hyvä hetki palauttaa mieleen kesäkuun alun Espanjan-matka, jonka aikana sai tankata niin lämpöä kuin aurinkoakin mukavan paljon.

Tällä kertaa suuntasimme Málagan lähelle Benalmádenaan, joka on noin 66 000 asukkaan kaupunki Costa del Solilla. Loma-asunnoltamme oli Välimeren rantaan nelisen kilometriä, mutta meri näkyi vuoristoisen alueen ansiosta asunnolle saakka.

Hieman Benalmádenan keskustan ulkopuolella sijaitsee Pueblon kylä, jonka kyljessä asuimme matkamme ajan. Kaupungin vanhinta osaa edustava Pueblo on todella viehättävä, andalusialainen valkoinen kylä, jonne turistikojut eivät ole ainakaan vielä juuri päätyneet, toisin kuin varsinaiselle kaupunkialueelle.



Kesäkuun alkupuoli oli ainakin tällä kertaa oivaa aikaa matkustaa eteläiseen Espanjaan: Joka puolella, moottoritien varressakin, oli valtavasti kukkia, joita ihastella. Lisäksi suomalaiseen makuun ulkolämpötila oli varsin mukava. Noin kolmenkymmenen asteen lämpötilaa kevensi merituuli.



Kaukana siintää meri.
Benalmádenaa voin suositella lämpimästi matkakohteeksi. Málagan lentokentältä kaupunkiin ajaa noin kahdessakymmenessä minuutissa ja rantaa riittää sitä kaipaaville.

Kommentit

  1. Oi Espanja! Minun suosikkikohteeni. Olen enemmänkin kaupunki- kuin aurinkomatkailija, mutta meikäläisessä kesäsäässä Andalusia kelpaisi kyllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en ole ensisijaisesti mikään rantalomailija, mutta nautin leppoisasta menosta ja pikkukylistä. Eikä Málaga ole kaukana, jos haluaa kaupunkielämää haistella. :)

      Poista
  2. Teillä oli kyllä loistava ajoitus matkanne suhteen! Kuten olet varmasti kuullut, kotimaassa on ollut niin koleaa, ettei sitä tahdo enää jaksaa. Tuli aurinkoinen mieli kuviasi katsoessakin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos postaus toi aurinkoisen mielen. :) Kovin harmaata on meillä ainakin ollut, joten kaihoten on tullut matkaa ajateltua. Ihanaa oli saada kunnon aurinkoannos alkukesään.

      Poista
  3. Ihania lomakuvia, niin upean kesäisiä. Kesäkuu on omien kokemusteni mukaankin hyvää aikaa lomailla etelä-Euroopassa. Ei ole liian kuumaa eikä liikaa turisteja. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, kesäkuu on hyvä matka-aikaa. Myös sen vuoksi, että Suomessa alkukesällä saa usein helteistä vain haaveilla. :)

      Poista
  4. Pidin jokin aika sitten hulta kodista, jonka isäntäväki oli tuolla lomailemassa. Teillä oli parempi sääajoitus, sillä täällä on kesän tulo kuin pysähtynyt...Tyttäreni rakastaa Malagan seutua. Nuo kuvat saavat nyt lämmittää: Palelen koko ajan. Nytkin on villasukat jalassa.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajoituksemme oli tosiaan hyvä, nyt saa Suomessa tosiaan turvautua villasukkiin ja lämpimiin vaatteisiin. Toivottavasti kesävaatteidenkin aika vielä koittaa.

      Poista
  5. Ah, ihanalta näyttää. Penalmadena ja Mijas ovat suosikkipaikkojani Costa Del Solilla. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mijasiin ihastuin viime joulun tienoilla, kun kävimme siellä. Benalmádenan Pueblo oli kiva yllätys, siinä on hyvin samanlaista fiilistä kuin Mijasissa.

      Poista
  6. Oi miten ihania lomakuvia. ♥ Etelä-Espanja on ihana. Olen ollut Andalusiassa (Málaga, Córdoba ym.) viimeksi kolmisen vuotta sitten, ja viimeistään näitä kuviasi katsellessa herää kaipuu päästä sinne meren äärelle taas. Teillä oli varmasti ihana loma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sara, loma oli kyllä ihana. Sateen ja koleuden keskellä on ollut mukavaa muistella matkaa. Toivottavasti jossain vaiheessa matka suuntautuu taas Andalusiaan päin - niin sinulla kuin minulla. :)

      Poista
  7. Olin vapun aikaan samoilla seuduilla. Jari Sillanpäällä on muuten hulppea 3 makuuhuoneen asunto siinä Benalmadenan satamassa. Hän tarjosi sitä silloin vuokralle alueen suomalaisten lehdessä.
    Ollapa nyt juuri Espanjassa. Tänäänkin liikuin käsineet kädessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä: ollapa nyt Espanjassa. Juuri eilen puhuimme ääneen, että olisihan tuolla saman tien voinut viipyä juhannukseen asti.

      Poista
  8. Ihanat etelän värit kuvissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt noita värejä totisesti kaipaa, kun meillä päin sataa ja on harmaata.

      Poista
  9. Voi miten ihana matkakuvakertomus! Nuo sävyt ovat huimat! <3

    VastaaPoista
  10. Ihania maisemia <3 Kuvia katsellessa voi melkein haistaa meren ja tuntea lämpimän tuulen iholla :) Varsinkin kun omasta Espanjan (Teneriffan) matkasta ei ole niin hirveän pitkä aika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Villis. Kuvien myötä on ihanaa palata lomatunnelmissa varsinkin, kun Suomen kesä ei ole juuri helteillä vielä hellinyt... :(

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Olen ottanut kommenttien valvonnan käyttöön, joten odotathan rauhassa, että viestisi tulee näkyviin.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine . Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?" Kristin Hannah: Satakieli WSOY 2019 Alkuteos The Nightingale  2015 Suomentanut Kaisa Kattelus 450 sivua Kristin Hannahin romaani Satakieli  tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti. Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaaksee...

Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen

Hänen astuessaan lennonvalvontakeskukseen jokin siellä tuntui silti vetävän häntä puoleensa luita ja ytimiä myöten. Samalta oli tuntunut, kun hän oli katsonut kaukoputkellaan ja nähnyt Jupiterin vyöt ensimmäistä kertaa. Ja kun hän oli taivutellut vanhempansa viemään hänet Kuolemanlaaksoon kolmatta opiskeluvuotta edeltävänä kesänä ja nähnyt kahden ja puolen miljoonan valovuoden päässä siintävän Andromedan galaksin. Yhtä kirkasta taivasta hän ei ollut sen koommin nähnyt. Taylor Jenkins Reid: Tähtienvälinen Gummerus 2025 alkuteos Atmosphere kansi Faceoff Studio, Tim Green suomentanut Jade Haapasalo 412 sivua Muistiini on jäänyt lapsuudestani vahva jälki Challenger-avaruussukkulan tuhosta pian sen taivaalle laukaiseminen jälkeen. Vuosi oli 1986, ja kuten tiedetään, sinä vuonna tapahtui paljon muutakin järisyttävää. Mutta jokin avaruusraketin kohtalossa mietitytti minua pitkään, ja sittemmin olen tullut siihen tulokseen, että avaruus kiehtoo minua kyllä mutta se myös pelottaa äärettömyydess...

Camilla Nissinen: Rihmasto

Muistoni ovat sumuisia. Ne sekoittuvat, muuttavat muotoaan ja sotkeutuvat keskenään. Välillä ne ovat minua lähellä. Ne sykkivät suonissa ja valahtavat äkkiarvaamatta käsiin. Joskus en saa niistä mitään otetta, en tunnista niistä itseäni enkä äitiä, ja aina toisinaan uskon, ettei mikään siitä koskaan tapahtunut, että minä olen vain keksinyt kaiken, täyttänyt tarinan puuttuvat palaset unikuvilla. Camilla Nissinen: Rihmasto Tammi 2025 kansi Tuomo Parikka 344 sivua Almalla on pieni vauva. Puoliso Johannes on läsnä ja kaiken pitäisi olla periaatteessa hyvin. Mutta uusi rooli, johon ei saa koulutusta , ei tunnukaan heti omalta vaan äitiys on vaikeaa. Turvaverkkoja pienellä perheellä ei juuri ole: Alman äiti on poissa kuvioista ja Ilmari-ukki kärsii pitkälle edenneestä muistisairaudesta. Samaan aikaan äitiys saa Alman pohtimaan menneisyyttään ja vaikeaa lapsuuttaan, johon jonkinlaista vakautta toi Ilmari. Vuosikymmeniä aiemmin Ilmari on jättänyt taakseen sotatantereet ja väkivaltaisen isän. H...