Siirry pääsisältöön

Viveca Sten: Sotilaiden salaisuudet

"Kaufman avasi albumin ja näytti kuvaa, jossa hän seisoi täydessä univormussa baretti päässä. Taustalla siinsi jokin, mikä Thomaksesta näytti Vaxholmin linnoitukselta.
- Siinä olen minä, rannikkojääkäri Kaufman palveluksessanne."
Viveca Sten: Sotilaiden salaisuudet
(WSOY 2015)
Alkuteos I natt är du död 2011
Suomentanut Sirkka-Liisa Sjöblom
412 sivua

Viveca Stenin dekkari sijoittuu sekä vuoteen 2007 että 1970-luvun lopulle. Tarinan nykyajassa päähenkilönä on Thomas Andreasson, poliisi, joka päätyy selvittämään nuoren psykologian opiskelijan Marcus Nielsenin kuolemaa. Alkuun tapausta pidetään itsemurhana, mutta pian käy ilmi, että tapaus ei olekaan niin yksiselitteinen: Marcuksen kohtalo kytkeytyy eräisiin muihin menehtymisiin, ja pian on syytä epäillä, että liikkeellä on sarjamurhaaja. Surmiin yhdistäväksi tekijäksi löytyy Sandhamnin rannikkotykistö ja sieltä eräs rannikkojääkäriryhmä.

1970-luvun lopulle kirjassa palataan päiväkirjaotteissa, jotka on kirjoittanut nimettömänä pysyttelevä henkilö. Merkinnöistä käy ilmi, miten järjestelmällistä simputusta rannikkojääkäreiden keskuudessa aikanaan harjoitettiin ja kuinka äärimmäisen koville nuoret miehet palvelusaikanaan joutuivat.

Sotilaiden salaisuudet ei ole vain Thomaksen toimien kuvaamista ja surmatöiden selvittelemistä, vaan mukana on myös Nora Linden, Sandhamnissa taajaan vierailevan Thomaksen ystävän näkökulma. Noraa painaa tuore avioero ja uuden elämäntilanteen pohdinta, mutta hänkin nivoutuu osaksi Sandhamnin tapahtumien selvittelyä. Hänen hahmonsa tuo elämäntilanteen haasteista huolimatta eräänlaista keveyttä tarinaan, joka muutoin olisi melko tutkintapainotteinen.

Stenin dekkari on sujuvasti kirjoitettu ja varsin nopeasti luettavissa. Päiväkirjaotteiden julmuudet tuntuvat kammottavilta ja saavat pohtimaan sitä, miten ihmiset toisiaan kohtelevat. Kokonaisuudessaan tarina vie miettimään, kuinka vuosien takaiset väärinkäytökset voivat nousta pintaan vielä aikojen kuluttua, jos niitä ei ole aikanaan haluttu kunnolla selvittää.

En ole aiemmin Viveca Stenin Sandhamn-sarjaa lukenut, mutta tämän kirjan luettuani en pidä lainkaan mahdottomana, ettenkö sarjan pariin myöhemmin palaisi. Kirjan hahmot ovat kiinnostavia ja juonenkäänteet vievät mukanaan. Jos elementit toimivat yhtä hyvin muissakin osissa, tartun mielelläni niihinkin.



Kirjankansibingossa Sotilaiden salaisuudet
asettuu kohtaan Maisema.
50 kategorian listauksessa Stenin dekkari sijoittuu kohtaan 49. A book based on or turned into a TV show. Stenin Sandhamn-sarjasta on tehty televisiosarja Murha Sandhamnissa, ja neljäs tuotantokausi perustuu juuri tähän Sotilaiden salaisuudet -teokseen.

Kommentit

  1. Minä luin dekkariviikolla Stenin kirjan Sisäpiirissä ja minulle kävi niin, että kirja ei innosta minua lukemaan Steniltä muuta. Ehkä ko. dekkari oli heikompi kuin tämä sinun lukemasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa-a, vaikea sanoa, kun en tosiaan ole muita Stenin teoksia lukenut. Tässä oli aika hätkähdyttävä se 1970-luvun ulottuvuus päiväkirjamerkintöineen, se piti mielenkiintoa yllä.

      Poista
  2. Minun pitää varmaan ottaa ruotsalaisdekkaristien viikko, kun on niin paljon lukemattomia nimiä. Mm. Stein kuulostaa tutustumisen arvoiselta. Tuo tv-sarja on mennyt minulta täysin ohi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen vasta nyt alkanut vähitellen tajuta, kuinka paljon meillä julkaistaan ruotsalaisdekkaristien teoksia. Hauska idea tuo teemaviikko!

      Poista
  3. Minultakin on mennyt täysin ohi, että Stenin kirjoista on tehty tv-sarja. Voisikohan sitä vielä saada katsottavaksi jostain ja onkohan se suomennettu? Nopea googletus ei ainakaan tuottanut tulosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiennyt minäkään tuosta tv-sarjasta ennen kuin googlettelin jotain Steniin liittyvää. YLE Fem on sarjaa esittänyt, mutta Areenasta sitä ei ilmeisesti voi katsoa. Jos sarja tulee joskus uusintana, olen kyllä kiinnostunut. Ylen sivuilta löytyy ainakin vähän tietoa: http://arenan.yle.fi/1-2540190

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…