Siirry pääsisältöön

Pärttyli Rinne: Viimeinen sana

"Franz ajatteli filosofiaa ja ihmismieltä, kuinka erot räjähtivät äärettömiksi välimatkoiksi ja kuinka ylintä ja alinta yhdisti toisiinsa ajatuksen näkymätön nuoli. Kuinka syvältä hän ponnisti, kuinka mahtavat olivat korkeudet jotka hän saattoi ajatustensa voimalla tavoittaa. Hän tulisi esitykseksi, joka muovaisi elämää ja olisi täysin vailla teeskentelyä. Hän tulisi seremoniaksi."
Pärttyli Rinne: Viimeinen sana
(Noxboox 2014)
213 sivua
Pärttyli Rinteen esikoisromaani Viimeinen sana kertoo Franzista, lukiolaispojasta, joka haaveilee suuria, näkee itsensä renessanssinerona ja viisauden haltijana mutta joutuu kerta toisensa jälkeen kohtaamaan oman rajallisuutensa. Hän on kiinnostunut filosofiasta ja uskoo vapauden filosofiaan, jonka myötä hänestä on tulossa jotain merkittävää.
Elämä avautui. Nyt kun Virpi oli osoittanut Franzille luottavansa häneen ja hyväksyvänsä hänet, hän saattoi kertoa tälle kuka todella oli, miksi oli maapallolle tullut, miksi ihmisten keskuuteen, mistä syystä ja mitä tehtävää toteuttamaan.
- Musta tulee tän maan suurin filosofi, Franz sanoi.
Matka kohti tavoitteita on mutkikas, kun esimerkiksi väittelykilpailuun osallistuminen kariutuu ennen kuin kilpailu ehtii edes alkaa ja koulussa joutuu kohtaamaan suoranaista kiusaamista. Kavereita ei juuri ole, oikeastaan vain Kolehmainen, jonka kanssa Franz käy ampumassa. Suhde samanikäiseen Virpiin on kimurantti, varsinkin kun tyttö päätyy yksiin Franzin pahimman kiusaajan kanssa.

Jännitettä tarinaan syntyy, kun Kolehmainen on kiinnostunut aseista ja käy Franzin kanssa ampumassa. Kiristyvä ilmapiiri saa uumoilemaan pahaa, kun Franz kohtaa epäoikeudenmukaisuutta ja pettymyksiä ja valmistelee kouluun esitelmää rakkauden filosofiasta, yöuniensa hinnalla. Romaani on ahdistava piirtäessään kuvaa nuorukaisesta, joka kadottaa suhteellisuudentajunsa ja nostaa itsensä vaarallisella tavalla toisten yläpuolelle.

Tarinan Franz ei ole mikään kiva tyyppi. Hän suhtautuu muihin ihmisiin ylimielisesti ja ivallisesti, näkee itsensä älykkönä joka on lähes liian hyvä tavallisen kansan seuraan. Vanhemmat ovat poikansa seurassa varpaillaan ja poika puolestaan kääntää kokemiaan asioita itselleen edulliseen valoon tekemällä niistä omanlaisiaan päätelmiä. Hän tarkastelee maailmaa filosofian silmälasien läpi, ja romaanista muodostuukin hyvin filosofinen kokonaisuus, mikä saattaa koitua jonkinlaiseksi kompastuskiveksi. Toisaalta teoksesta näkyy kirjailijan perehtyminen filosofiaan ja kuitenkin mukana on myös hyvin tavallista elämää, kuvausta rikkoutuvasta mielestä ja ihmisistä, jotka eivät kohtaa toisiaan. Lohtua tarina ei juuri tarjoa, ei pahemmin selityksiäkään. Viimeinen sana on vaikuttava kuva eräästä ihmiskohtalosta.

Kirjasta ovat kirjoittaneet myös Mari, Anu, Ruusa, IlonaKrista ja Tuija.

50 kategoriaa -listauksessa Viimeinen sana asettuu kohtaan 36. A book set in high school.
Sain kirjan luettavakseni kustantajalta. Kiitos!

Kommentit

  1. Mulla on tästä bloggaus kuvaa vaille valmiina. Ilmestyy blogiin tänään tai huomenna. Tuota minäkin hieman mietin, että filosofinen osuus on monille lukijoille ehkä hieman raskas. Mitä tulee selitykseen, niin sen puolesta tämä taas minun mielestäni on hyvin onnistunut.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

John Irving: Kaikki isäni hotellit

"Jos sinulla oli salaisuus, äiti säilytti sen: jos halusit demokraattista asioiden puintia ja keskustelua, joka saattoi venyä tuntikausia, pahimmassa tapauksessa viikkokausia - jopa kuukausia - pitkäksi, silloin toit asiasi isälle."
John Irvingin romaani Kaikki isäni hotellit on perhetarina. Keskiössä on Berryn perhe, jonka isä Winslow ei jätä toteuttamatta haaveitaan, joita muut eivät välttämättä pidä realistisina. Perheen äiti Mary on haudannut omat opiskelu- ja urahaaveensa voidakseen huolehtia iäkkäistä vanhemmistaan. Esikoispoika Frank on homoseksuaali ja tytär Franny valmissanainen selviytyjä. Tarinan minäkertoja John rakastaa Franny-sisartaan yli kaiken. Pikkusisko Lilly on lopettanut alle kymmenvuotiaana kasvamisen ja kuopus Egg rakastaa tavaroita ja pukeutumusta eikä tunnu kuulevan juuri mitään - tai sitten hän kuulee vain sen, mitä haluaa. Perhe on eittämättä epätavallinen, vaikka Franny ja minäkertoja väittävätkin toista:
"Ei me olla mitenkään erikoisia"…