Siirry pääsisältöön

Javier Marías: Rakastumisia

"Siihen aikaan kun näin heidät siinä kahvilassa en tiennyt, keitä he olivat ja mitä tekivät työkseen, vaikka siitä ei ollut epäilystäkään että he olivat rahakasta väkeä. Eivät ehkä mitään pohattoja mutta hyvin toimeentulevia. Tarkoitan että edellisessä tapauksessa he eivät olisi vieneet lapsiaan kouluun itse, kuten he aivan varmasti ennen tuota yhteistä hetkeään, luultavasti Estiloon, joka oli aivan kivenheiton päässä, vaikka on alueella monia muitakin kouluja, El Vison kaupunginosan uudiskäyttöön rakennettuja kaupunkihuviloita, tai pikkuhotelleja kuten niitä ennen vanhaan kutsuttiin; kävin itse esikoulua yhdessä niistä, Calle Oquendolla, siinä aika lähellä."
Javier Marías: Rakastumisia
(Otava 2012)
Alkuteos Los enamoramientos 2011
Suomentanut Tarja Härkönen
436 sivua
Javier Maríasin romaani Rakastumisia sattui silmiini Ompun postauksesta ja herätti mielenkiintoni. Kirja löytyi kirjastosta vaivatta ja valikoitui mukaani kesäkuun alun matkalle, joka suuntautui Espanjaan. Muutaman päivän matkan aikana en saanut kirjaa luettua mutta pääsin sen kanssa mukavasti vauhtiin. Kovin nopeaan lukutahtiin romaani ei mielestäni sovikaan, sillä se tarjoaa paljon pureskeltavaa.

Romaanin minäkertojana toimii María Dolz, joka on käynyt vuosien ajan aamiaisella eräässä kahvilassa. Ajan myötä hän huomaa pariskunnan, joka myös käy samassa kahvilassa säännöllisesti ja  jota María alkaa vähitellen tarkkailla. Yhtäkkiä rutiinit kuitenkin muuttuvat, kun pariskunta, Luisa ja Miguel, ei saavukaan tavalliseen tapaansa aamiaiselle. Syy muutokseen selviää aikanaan: Luisan puoliso Miguel Desvern on kuollut.

María päätyy vierailulle surevan lesken luokse ja tapaa Miguelin parhaan ystävän Javier Díaz-Varelan. Hän rakastuu mieheen, jonka ymmärtää rakastavan leskeä. Havainnostaan huolimatta hän päätyy paitsi miehen sänkyyn, myös kuuntelemaan, kun tämä purkaa mieltään Luisasta. Hän elättelee toivoa, että suhde Díaz-Varelaan saisi toisenlaisen kuin sen, joka vaikuttaa ilmeisimmältä.
--meillä naisilla on toisaalta taipumus olla toiveikktaita ja pohjimmiltamme omahyväisiä, se on meissä syvemmällä kuin miehissä, jotka ovat sitä rakkauden saralla vain ohimennen, hetken tullen, kunnes unohtavat sen: ajattelemme että heidän mielipiteensä tai periaatteensa muuttuu, että he huomaavat hiljalleen etteivät tule toimeen ilman meitä, että olemme poikkeus heidän elämässään tai se vieras joka lopulta jää taloon, että he lopulta kyllästyvät niihin näkymättömiin naisiinsa, joiden olemassaoloa olemme alkaneet epäillä ja joista ajattelemme mieluummin ettei heitä ole, sitä varmemmin mitä pitempään tapaamisemme jatkuvat ja mitä enemmän me vastoin tahtoamme rakastamme noita miehiä; ajattelemme että meistä tulee heidän valittunsa kunhan vain jaksamme pysyä heidän rinnallaan valittamatta ja anelematta.
Rakastumisia kääntää katseen ihmiseen, hänen syviin salaisuuksiinsa ja piilotettuihin toiveisiinsa. Kun kirjan henkilöt keskustelevat, tulee lukijana kiistäneeksi tai kannattaneeksi vahvoja mielipiteitä tai jääneeksi pohtimaan sitä, mitä lausuttiin.

Pohdittavaa Rakastumisia tarjoileekin lukijalleen runsaasti. Romaani puhuu esimerkiksi rakkaudesta, ihmissuhteista, kuolemasta ja elämästä niin moninaisesti, että tarinan lukeminen vie aikaa. Se pakottaa hengittämään ja huokaamaan, pysähtymään äärelleen ja miettimään. Kirjailija tarkastelee minäkertojansa tavoin ihmisiä syvästi pohdiskellen, eikä hänen luomansa kuva ole helposti nielaistava espanjalainen tapas vaan aikaa ja paneutumista vaativa täysimittainen illallinen.

Romaani luo katseen paitsi ihmiseen, myös kaunokirjallisuuteen ja kirjallisiin hahmoihin. Javier ja María puhuvat esimerkiksi Balzacin ja Dumas'n henkilöistä, vertaavat fiktiivisiä tapahtumia todelliseen elämään ja toteavat yhtymäkohtia. Eikä tässä romaanissa, niin kuin ei oikeassa elämässäkään, asioita tule nähdä mustavalkoisina. María joutuu tarinassa pohtimaan, mikä on oikein ja mikä väärin, ja hänen rinnallaan samaa kysymystä pohtii myös lukija. Loppuratkaisu on mielenkiintoinen, sillä Maríalla on käsissään paljon valtaa suhteessa toisten rakkauteen ja sen kohtaloon.

Rakastumisia on monipuolinen kuvaelma ihmisestä ja hänen toiminnastaan. Kirjailijan tyyli herättää varmasti tunteita puolesta ja vastaan, sillä pitkät, polveilevat virkkeet vaativat tarkkaavaisuutta. Pohdiskelevan ja ajatuksia herättävän kirjallisuuden ystäville romaania voi suositella ainakin, jos polveileva tyyli ei pelota.

Kirjasta ovat bloganneet myös Leena, KaisaUlla, Margit ja Minna.
Kirjankansibingossa Rakastumisia asettuu
ruutuun Pariskunta.




Kommentit

  1. Espanjankieli ja espanjankieliset nimet sopivat hurmaavasti rakkaudesta ja romantiikasta puhumiseen. Los enamoramientos - sen kun sanoo, ja siihen päälle tunteikkaasti kirjailijan nimen, Javier Marías, onkin jo päässyt romaaniin sisään :)

    VastaaPoista
  2. Minä en oikein päässyt sisälle Rakastumisiin, vaikka yleensä pidän pohdiskelevasta kirjallisuudesta, eivätkä monipolviset lauseetkaan pelota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On mielenkiintoista, miksi joskus joku ei vain toimi, vaikka periaatteessa kirjassa ei lähtökohtaisesti ole mitään vikaa.

      Poista
  3. Rakastumisia viehätti minua, mutta luin perään Valkoisen sydämen ja se kylmetti minut. Tylsistyin totaalisesti. Uuvuin jahkaamiseen. Rakastumisia oli aivan erilainen, todella hieno kirja ajatuksineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli minulle ensimmäinen Mariasilta lukemani kirja. Valkoista sydäntä en taida ainakaan pian kokeilla. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä"

Tuntui, että vihdoin kaikkein pahin puristus rinnassani alkoi hellittää, vaikka sairaalassa käynnit olivat edelleen kokonaisuutena raskaita. En silti edes miettinyt vaihtoehtoa, etten olisi siellä käynyt, sillä vielä paljon raskaampaa olisi ollut olla käymättä. Oma pieni rakas poikani. Venla Kuoppamäki: "Sun poika kävi täällä" Teos 2022 ulkoasu Dog Design 224 sivua äänikirjan lukija Vilma Melasniemi kesto 9 t 18 min Venla Kuoppamäen teos "Sun poika kävi täällä"  kertoo äidin näkökulmasta, minkälaista elämä mielenterveysongelmaisen nuoren kanssa on. Kuoppamäen poika Oskari sairastuu alle kaksikymppisenä tyypin 1 kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Ajoittain poika on hyvin alakuloinen, ajoittain maaninen ja lopulta myös psykoottinen. "Sun poika kävi täällä"  on päiväkirjamainen kuvaus syksystä 2014 vuoden 2018 lopulle. Kuoppamäki käy töissä, joogaa ja matkustaa, mutta kaiken keskellä on Oskari, joka ei pärjää ilman äitinsä tukea. Äiti tekee kaikkensa saadakse

Anthony Doerr: Taivaanrannan taa

Kun Anna lakaisee ompelimon työhuoneen lattiaa, kun hän raahaa taas kangaspakkaa tai hiilisankoa, kun hän istuu ompelimossa Marian vieressä sormet turtina ja hengitys silkin yllä huuruten, hän harjoittelee kirjaintensa piirtämistä mielensä tuhannelle tyhjälle sivulle. Joka merkki edustaa äännettä ja äänteitä yhdistelemällä muodostetaan sanoja ja sanoja yhdistelemällä rakennetaan maailmoja. Anthony Doerr: Taivaanrannan taa WSOY 2022 alkuteos Cloud Cuckoo Land suomentaja Seppo Raudaskoski kansi Martti Ruokonen 554 sivua äänikirjan lukija Jukka Pitkänen kesto 16 t 38 min Kolme eri aikakautta, kolme eri paikkaa, kolme päähenkilöä: keskiaika, nykypäivä ja tulevaisuus; Konstantinopoli, Idaho ja avaruus; Anna, Zeno ja Konstance. Anna on orpotyttö, joka oppii lukemaan. Keskiajalla se ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys varsinkaan, kun Anna sattuu olemaan tyttö. Annan rinnalle asettuu toinen keskiajan tärkeä hahmo, Omeir, joka on joutunut jo pienenä jättämään kotiseutunsa. Kotinsa hän jä

Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi

Ja sitten se hetki, jona tiesin sen tapahtuvan: kaikki se viini, Jonasin kaunis lausuntaääni, mieheni Peter sohvalla grappahuuruissaan, kolme lastani unten mailla mökissään, äiti jo pesemässä astioita tiskialtaassa kirkkaankeltaiset kumihanskat käsissään illallisvieraista vähät välittämättä. Katseemme viipyivät toisissaan sykäyksen liian pitkään.  Miranda Cowley Heller: Paperipalatsi Tammi 2022 alkuteos The Paper Palace 2021 suomentanut Tuulia Tipa alkuperäiskansi Lauren Peters-Collaer 403 sivua Kesä Cape Codissa. Koolla koko perhe; Elle ja Peter, heidän lapsensa, Ellen äiti. Lapsuuden tuttu mökkikylä Perämetsä ja kaikki on kuten tavallisesti. Vaan ei sittenkään ole. Edellisyönä Ellen maailma on nyrjähtänyt tavanomaisilta raiteiltaan. Hän on pettänyt aviomiestään Jonasin kanssa. Jonasin, jonka hän on tuntenut ikuisuuden ja jonka kanssa hänen piti mennä naimisiin. Niin sovittiin jo teini-iässä. Elämä kuitenkin tuli sopimuksen tielle. Tapahtui liian paljon, ja kertomuksen nykyhetkessä El