"- Haluan että saat sen näyttämään siltä kuin asuntoomme olisi murtauduttu, Olav.
- Minkä takia? kysyin.
- Siksi että teon täytyy näyttää joltain muulta kuin mitä se on, Olav. Poliisit hermostuvat aina kun siviilejä kuolee."
Norjalaisen dekkarikuninkaan Jo Nesbøn uutuus sijoittuu vuoden 1977 joulun tienoille. Tarinan päähenkilö ja minäkertoja on Olav, Daniel Hoffmannin asiainhoitaja. Hoffmann puolestaan hallitsee oslolaisia huume- ja prostituutiomarkkinoita, pahimpana kilpailijanaan Kalastaja.
Olav saa työnantajaltaan tehtävän: hänen tulee surmata Hoffmannin petollinen vaimo. Työtehtävä vain ei etene aivan suoraviivaisesti vaan johtaa ratkaisevan virheratkaisun myötä tilanteeseen, jossa Olav on sekä takaa-ajettu että takaa-ajaja. Kuviosta syntyy rivakasti etenevä juonirakennelma, joka pitää lukijan mukavasti otteessaan.
Esimerkiksi Isänsä poika -dekkariin verrattuna Verta lumella on selvärajaisempi: henkilöhahmoja on vähemmän ja juoni etenee suoremmin. Turhia rönsyjä karttavan juonen ystäville kirjaa voikin suositella lämpimästi.
Kaiken kaikkiaan Verta lumella on nopeasti etenevä dekkari, josta erityisesti jää mieleen Olav, palkkatappaja joka on päätynyt uralleen pakon sanelemana, kun erinäisistä syistä huumekauppa tai parittaminen eivät häneltä onnistuneet. Karua ammattia harjoittava mies on ristiriitainen hahmo, joka on ajoittain hellämielinen ja lukee lukivaikeuksistaan huolimatta mielellään kirjoja, kuten Victor Hugon Kurjia.
- Minkä takia? kysyin.
- Siksi että teon täytyy näyttää joltain muulta kuin mitä se on, Olav. Poliisit hermostuvat aina kun siviilejä kuolee."
 |
| Jo Nesbø: Verta lumella (Johnny Kniga 2015) Alkuteos Blood on Snow 2015 Suomentanut Outi Menna 195 sivua |
Olav saa työnantajaltaan tehtävän: hänen tulee surmata Hoffmannin petollinen vaimo. Työtehtävä vain ei etene aivan suoraviivaisesti vaan johtaa ratkaisevan virheratkaisun myötä tilanteeseen, jossa Olav on sekä takaa-ajettu että takaa-ajaja. Kuviosta syntyy rivakasti etenevä juonirakennelma, joka pitää lukijan mukavasti otteessaan.
Esimerkiksi Isänsä poika -dekkariin verrattuna Verta lumella on selvärajaisempi: henkilöhahmoja on vähemmän ja juoni etenee suoremmin. Turhia rönsyjä karttavan juonen ystäville kirjaa voikin suositella lämpimästi.
Kaiken kaikkiaan Verta lumella on nopeasti etenevä dekkari, josta erityisesti jää mieleen Olav, palkkatappaja joka on päätynyt uralleen pakon sanelemana, kun erinäisistä syistä huumekauppa tai parittaminen eivät häneltä onnistuneet. Karua ammattia harjoittava mies on ristiriitainen hahmo, joka on ajoittain hellämielinen ja lukee lukivaikeuksistaan huolimatta mielellään kirjoja, kuten Victor Hugon Kurjia.
Dekkarin loppuratkaisu on kiinnostava ja yllättävä. Mielenkiinnolla jään odottamaan sarjan toista osaa.
Dekkariviikon kunniaksi dekkarit ovat vahvasti esillä myös minun blogissani tällä viikolla. Verta lumella on viikon kolmas dekkaripostaus.
Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haasteessa saan tämän dekkarin myötä neljännen merkinnän Norjan kohdalle. Kirjankansibingossa Verta lumella asettuu ruutuun Punainen.
Verta lumella -dekkarin ovat lukeneet myös esimerkiksi Mai, Nanna, Takkutukka ja Iloinen apina.
Kirjallinen retki Pohjoismaissa -haasteessa saan tämän dekkarin myötä neljännen merkinnän Norjan kohdalle. Kirjankansibingossa Verta lumella asettuu ruutuun Punainen.
Verta lumella -dekkarin ovat lukeneet myös esimerkiksi Mai, Nanna, Takkutukka ja Iloinen apina.
Tämä oli minulle pettymys. Olen lukenut kaikki Jo Nesbøn kirjat ja niihin verrattuna tämä oli harjoituskappale. Ymmärtäisin jos kirjailijan ensimmäinen dekkari olisi tällainen, mutta en enää.
VastaaPoistaMinua ehkä auttoi se, että Nesbø ei ole minulle kovin tuttu. Jonkun Harry Hole -dekkarin luin vuosia sitten, mutta muuten en norjalaiskirjailijan tuotantoon juuri tutustunut.
PoistaOlen lukenut muutaman Harry Hole -dekkarin ja lopetin, kun viimeinen lukemani oli aika epäuskottava. Tämä uusi kirja vaikuttaa kiinnostavalta, mutta Main kommentti edellä vähän vähentää mielenkiintoa.
VastaaPoistaMinulla on niin vähäisesti kokemusta Harry Hole -dekkareista, että en osaa sanoa miten Verta lumella niihin suhteutuu. Ehkä kannattaa kuitenkin tätäkin kokeilla.
PoistaOlen lukenut kaikki Holet ja matkan varrella väsynyt yli-ihmismäisen (ulkoisesti) selviytyvään poliisimieheen. Näkökulmamuutos tappajapuolelle onnistuu mielestäni taitavasti, ja kirjan pituus on kohdillaan. Tykkäsin, ja yllätyin romanttisuudesta. Myös edellinen ei-Hole-dekkari oli vetävä.
VastaaPoistaOnpa kiva kuulla mielipide lukijalta, jolle Harry Hole on vahvasti tuttu. Minustakin tässä on hyvää vetoa, ja kaiken kaikkiaan kokonaisuus toimii hyvin.
Poista