Siirry pääsisältöön

Ruth Ware: Nainen hytissä 10

"Hän katsoi poispäin kamerasta, hiussoljesta karanneet tummat hiukset valuivat poskelle.
Silti olin melkein varma, melkein täysin varma, että siinä oli nainen hytistä numero kymmenen."


Ruth Ware: Nainen hytissä 10
Otava 2018
Alkuteos The Woman in Cabin 10 (2016)
Suomentanut Terhi Kuusisto
352 sivua
Äänikirjan lukija Mervi Takatalo
Kesto 11 tuntia 20 min.

Nainen hytissä 10 on dekkari, joka sijoittuu pienelle risteilyalukselle. Päähenkilö on matkailutoimittaja Lo, joka haluaa päästä urallaan eteenpäin. Hän saa tilaisuuden osoittaa kykyjään, kun hän pääsee luksusristeilijän neitsytmatkalla tekemään juttua. Ennen matkaa Lo joutuu kammottavaan tilanteeseen, kun hän yllättää murtovarkaan kotoaan. Henkisesti raastava kokemus ei kuitenkaan ole naiselle syy jättää työmatkaa väliin, ja niinpä hän pakkaa laukkunsa ja astuu laivaan.

Lo tapaa sattumalta naisen, joka majailee hytissä numero 10. Risteilyn ylellinen tunnelma muuttuu kertaheitolla, kun Lo näkee, miten hytistä heitetään ruumis mereen ja hytin parvekkeeseen jäävät veriset jäljet. Vai näkikö Lo todellisuudessa mitään? Onko kaikki kuitenkin hänen mielikuvituksensa tuotetta? Kukaan muu ei ole nähnyt mitään, kukaan ei vaikuta olevan laivalta kadoksissa, ja hytti numero 10 on matkustajaluettelon mukaan tyhjä. Mistä oikein on kysymys?

Nainen hytissä 10 on suljetun tilan mysteeri, jossa melkein kuka tahansa voisi olla murhaaja. Vai onko lopulta kysymys vain siitä, että Lo on kokemansa trauman ja nauttimiensa alkoholiannosten jälkeen vain niin sekaisin, että kuvittelee hurjia? Lukijansa dekkari vie sellaiseen kieputukseen, että vuoron perään tulee epäiltyä vähän kaikkia – joskin on kyllä sanottava, että henkilöt menivät myös osin sekaisin, koska heitä oli niin paljon.

Henkilöiden runsauden lisäksi koin ongelmalliseksi myös sekä alun että lopun, jotka molemmat olivat makuuni hieman liian pitkitettyjä. Joka tapauksessa Nainen hytissä 10 on viihdyttävä ja koukuttavakin dekkari, joka onnistuu yllättämään.


Tällä viikolla kirjablogeissakin vietetään Dekkariviikkoa, josta enemmän kertoo Lukeva peikko.

Ruth Waren dekkarista ovat kirjoittaneet ajatuksiaan myös ainakin Mikko, PiiaMari, TuuliaMai ja Opus eka.

Keski-kirjastot 2019: 28. Kirjan nimessä on jokin numero.
Helmet 2019: 18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja.


Kirjankansibingosta kuittaan tällä kirjalla ruudun Numero(ita).


Kommentit

  1. Kiitos Jonna :)
    Tykkään Ruth Waren dekkareista. Ne ovat viihtyisiä, eivätkä mässäile väkivallalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ensimmäisestä lukemastani Ruth Waren dekkarista oikein vielä vakuuttunut, mutta nyt nämä alkavat viedä mukanaan. :)

      Poista
  2. Mulla on tämä just kesken niin ikään äänikirjana ja hyvältä vaikuttaa. Vielä en ole mennyt henkilöhahmoissa sekaisin, mutta alku tosiaan tuntui hieman pitkitetyltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vauhti kyllä kiihtyy loppua kohti, sen uskallan luvata. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tove Jansson: Muumipappa ja meri

"Eräänä iltapäivänä elokuun lopulla kulki eräs isä puutarhassaan ja tunsi olevansa tarpeeton. Hän ei tiennyt mihin ryhtyisi, sillä kaikki mitä oli tehtävä oli jo tehty, tai sitten joku muu oli juuri siinä puuhassa."
Muumipappa ja meri lähtee liikkeelle hetkestä, kun Muumipappa huomaa olevansa tarpeeton. Hänellä ei ole mitään tekemistä eikä kukaan tunnu häntä tarvitsevan. Hän haaveilee suuresta seikkailusta ja päättää viedä perheensä majakkasaarelle. Vaikka muumiperhe saapuu saarelle yöllä, ei majakan valo pala.
- Ei majakkaa niin vain sammuteta, sanoi isä. - Jos mikään on varma, niin se että majakka palaa. Maailmassa on eräitä ehdottoman varmoja seikkoja, esimerkiksi merivirrat ja vuodenajat ja se, että aurinko nousee aamuisin. Ja että majakkavalot palavat.
Vakuutteluistaan huolimatta Muumipappa joutuu toteamaan, että majakan valo on todellakin sammunut. Majakanvartijaa ei löydy, ja saarella on jotain outoa. Salaperäinen kalastaja asuu pienessä mökissään ja välttelee muita, e…

Kristin Hannah: Satakieli

"Vianne sulki silmänsä ja ajatteli: Tule jo kotiin, Antoine.
Enempää hän ei sallinut itselleen, vain yhden hiljaisen pyynnön. Miten hän selviytyisi yksin tästä kaikesta – sodasta, kapteeni Beckistä, Isabellesta?"


Kristin Hannahin romaani Satakieli tarkastelee toista maailmansotaa ja saksalaisten osuutta siinä näkökulmasta, joka ei usein tule esille: nyt ollaan Ranskassa, jonka natsit ovat miehittäneet. Keskitysleirit jäävät enimmäkseen taustalle, mutta saksalaisten uhka on läsnä vahvasti.

Vianne on nuori perheenäiti, jonka puoliso joutuu sotaan. Vianne huolehtii pariskunnan Sophie-tyttärestä ja yrittää pärjätä säännöstelyn ja pelottavien uutisten keskellä. Elämää saapuu Pariisista sekoittamaan Viannen pikkusisko Isabelle, joka ei halua taipua uhkien ja vallanpidon alle. Nuori nainen liittyy vastarintaliikkeeseen ja on valmis vaarantamaan paljon vastustaakseen vallitsevaa yhteiskunnallista tilaa.

Tarina sijoittuu kahdelle aikatasolle. Liikkeelle lähdetään vuodesta 1995, kun Vi…

Laura Lindstedt: Oneiron

"Rivi on kaunis kuin kaunein hautajaissaatto, surullinen kuin surullisin sävel, lohdullinen kuin äiti maan syli. Rivi on täydellinen. Naiset eivät pelkää."
Laura Lindstedtin Finlandia-palkittu Oneiron tuli minulle joululahjaksi, ja taisin viime vuoden viimeisinä päivinä kirjan lukea loppuun. Kirjasta kirjoittaminen on kuitenkin venynyt uuden vuoden puolelle, sillä tuntui, että kovin pian lukemisen jälkeen oli romaanista vaikea sanoa yhtään mitään.

Nyt, kun olen ehtinyt makustella, tunnustella ja mietiskellä, totean: Oneiron on huimaava, jäljet jättävä romaani, jonka vaikutus ei hetkessä katoa.
Tarina keskittyy seitsemään naiseen. Newyorkilainen Shlomith, moskovalainen Polina, brasilialainen Rosa, marseillelainen Nina, hollantilainen Wlbgis, senegalilainen Maimuna ja itävaltalainen Ulrike ovat kaikki kuolleet. Romaani kertoo siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeisenä aikana, keskellä valkeutta, ja mitä naisten elämässä oikein tapahtui. Huomasin, että alkuun minua kutkutti tietä…